Miten virtuaalihahmo voi auttaa psykoosisairauksien hoidossa? Tutustu päätoimittajan tärppeihin

Miten virtuaalitodellisuutta voidaan hyödyntää kuuloharhojen hoidossa? Entä mitkä tekijät vaikuttavat psykoterapian tuloksellisuuteen ja miten CAR-T-soluhoidot toimivat? Päätoimittaja Jaana Suvisaari nostaa uusimmasta Duodecim-lehdestä 20/2026 esiin kolme kiinnostavaa artikkelia.

Altistuksesta avatarterapiaan: virtuaalitodellisuus psykoosisairauksien kuntoutuksessa
Roope Holopainen, Markku Lähteenvuo, Kasperi Mikkonen, Marko Manninen ja Boris Karpov 

Katsausartikkeli kokoaa tutkimustiedon virtuaalitodellisuuden hyödyntämisestä psykoosisairauksien hoidossa. Kiehtovin esimerkki on kuuloharhojen hoidossa käytetty avatarterapia, jossa potilaan kokemasta ääniharhasta luodaan virtuaalihahmo eli avatar. Terapeutti toimii kaksoisroolissa: vuoroin terapeuttina ja vuoroin avatarin roolissa, jolloin muodostuu kolmenkeskinen vuoropuhelu.

Terapian aikana potilas altistuu avatarille ja oppii vastustamaan tätä samalla kun terapeutti tukee ja ohjaa potilasta. Kuulostaa ainutlaatuiselta tavalta ymmärtää potilaan kokemusmaailmaa paremmin, ja tutkimusten perusteella avatarterapia on myös vaikuttavaa hoitoa. 

Psykoterapian yhteisten tekijöiden merkitys hoidon tuloksellisuudelle on keskeinen
Harri Valkonen ja Erkki Heinonen 

Katsausartikkeli on tärkeä muistutus siitä, että psykoterapioiden tuloksellisuuteen vaikuttavat monet terapian viitekehyksestä riippumattomat tekijät. Keskeistä on erityisesti luottamuksellinen terapiasuhde ja terapeutin vuorovaikutuksellinen taitavuus.

Katsaus on kiinnostavaa luettavaa kaikille psykoterapiasta kiinnostuneille ja terapiakoulutusta harkitseville. Kirjoittajat toteavat, että yhteisiä tekijöitä tulisi myös opettaa psykoterapeuttikoulutuksesta viitekehyksestä riippumatta. 

CAR‑T-soluhoidot lymfoomissa
Sirpa Leppä, Susanna Mannisto ja Mikko Keränen 

Tämän numeron teemana on syövän immunologia. Immunologiset hoidot ovat parantaneet monen syövän ennustetta. CAR-T-soluhoidot ovat ihmeellistä teknologiaa: potilaan omia T-soluja muokataan geneettisesti ilmentämään kimeeristä antigeenireseptoria, joka tunnistaa syöpäsolun pinta-antigeenin. Tämän avulla saadaan elimistön oma immuunijärjestelmä hyökkäämään syöpäsoluja vastaan ja tuhoamaan ne.

Tutkijoilta on vaadittu intuitiota ja rohkeutta lähteä kehittämään tällaista hoitomenetelmää. Parhaimmillaan hoito on parantava, mutta vakavia haittavaikutuksia voi myös tulla. 


 Jäsen, lue uusin Duodecim-lehti! Voit tutustua numeron sisältöön myös podcastina.