Suurin osa kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnyttimien syöpien esiasteista syntyy pitkittyneen HPV-infektion seurauksena. HPV eli ihmisen papilloomavirus on erittäin yleinen iho- ja limakalvokontaktissa leviävä virus. Vain suuren riskin HPV-infektiot altistavat pitkittyessään syöville.
Päivitetyssä Käypä hoito -suosituksessa käsitystä HPV:n luonnollisesta kulusta on tarkennettu uusimman tutkimustiedon pohjalta.
Nykykäsityksen mukaan HPV-infektio ei varsinaisesti parane eikä virus poistu elimistöstä, vaan immuunijärjestelmä oppii hallitsemaan sitä. Tällöin virusmäärä on niin pieni, ettei sitä voida testeillä havaita.
”HPV muuttuu piileväksi elimistössä, mutta voi myöhemmin aktivoitua. Tämä korostaa säännöllisissä seulontatesteissä käymisen tärkeyttä”, sanoo työryhmän puheenjohtaja, dosentti, apulaisylilääkäri Laura Kotaniemi-Talonen.
Oireettomien testaamisesta seulontaohjelman ulkopuolella ei ole hyötyä
Käypä hoito -suosituksen mukaan oireettomien henkilöiden HPV-testaus seulontaohjelman ulkopuolella on aiheellista vain erityistapauksissa.
Testaamista voidaan harkita, jos henkilö ei ole osallistunut seulontaohjelmaan ja edellisestä testistä on yli viisi vuotta. Testaus on aiheellista myös seulontaiän ylittäneillä henkilöillä, joilta on aiemmin hoidettu kohdunkaulasyövän esiaste.
Suuren riskin HPV-testiä ei tule ilman erityistä perustetta uusia, jos alle viisi vuotta sitten tehdyn seulontaluonteisen testin tulos on ollut negatiivinen.
”Liian tiheästä testaamisesta on tutkitusti enemmän haittaa kuin hyötyä, sillä se voi johtaa tarpeettomiin tutkimuksiin ja toimenpiteisiin. Nämä aiheuttavat potilaalle usein turhaa huolta ja myös ylimääräisiä kustannuksia”, Kotaniemi-Talonen toteaa.
Kohdunkaulasyövän ehkäisyssä vaikuttavimpia keinoja ovat HPV-rokotukset ja osallistuminen valtakunnalliseen seulontaohjelmaan. HPV-rokotetut seulotaan toistaiseksi samalla tavoin kuin rokottamattomat.
Tutustu päivitettyyn Kohdunkaula-, emätin- ja ulkosynnytinsyöpien esiasteet -hoitosuositukseen »