Miten tekoäly muuttaa tieteellistä kirjoittamista? Entä milloin lasten ruoka-allergiassa tarvitaan välttämisruokavaliota? Päätoimittaja Jaana Suvisaari nostaa esiin kolme kiinnostavaa artikkelia Duodecim-lehden numerosta 15/2026.
1.Lasten ruoka-allergiat – milloin välttämisruokavalio on tarpeen?
Mika J. Mäkelä
Pääkirjoitus lasten ruoka-aineallergioista kiteyttää ruoka-allergioiden hoidon periaatteet. Ruoka-allergian hoito on siirtynyt välttämisruokavalioista kohti yksilöllistä sietokyvyn edistämistä. Varhainen allergeenien käyttöönotto, säännöllinen altistus ja siedettyjen prosessoitujen ruokien käyttö tukevat toleranssia. Välttämisruokavalio on perusteltu vain silloin, kun ruoka-aine aiheuttaa toistuvia, objektiivisesti todettavia ja kliinisesti merkittäviä oireita.
2. Prokalsitoniini neutropeenisen kuumeen merkkiaineena
Esa Jantunen, Sari Hämäläinen, Marika Lappalainen, Jarkko Romppanen, Auni Juutilainen ja Kari Pulkki
Prokalsitoniini on kalsitoniinin esiaste, jota normaalitilassa tuottaa vain kilpirauhanen. Infektion tai sepsiksen yhteydessä sitä syntyy myös useissa muissa kudoksissa kilpirauhasen ulkopuolella.
Plasman prokalsitoniinipitoisuutta käytetään maailmalla paljon infektiomerkkiaineena, mutta Suomessa käyttö on jäänyt vähäisemmäksi. Tässä katsausartikkelissa kerrotaan, mitä etuja prokalsitoniinin käytöstä C-reaktiivisen proteiinin sijaan on erityisesti neutropeenisten kuumepotilaiden tutkimisessa.
3. Tieteellinen kirjoittaminen tekoälyaikana – vastuullisen tekoälyn käytön periaatteita
Aino Vuorijärvi, Enni Sanmark ja Panu Kiviranta
Tekoälytyökalut voi olla arvokas apu kirjoittajalle, kunhan tiedostaa ja osaa välttää tekoälyn käytön riskit. Tämä katsausartikkeli antaa hyviä ohjeita vastuulliseen tekoälyn käyttöön. Kirjoitus esittelee myös tieteellisessä kirjoittamisessa käyttökelpoisia tekoälyteknologioita ja niiden käyttötarkoituksia.
Jäsen, lue uusin Duodecim-lehti! Voit tutustua numeron sisältöön myös podcastina.