Pääsen työssäni kouluttamaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia ja olen ilokseni saanut huomata, miten ammattitaitoisia ja sateenkaarisensitiivisen työotteen kehittämisestä kiinnostuneita ammattilaiset ovat.
Aina tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu ei silti toteudu.
Euroopan unionin perusoikeusviraston (2024) selvityksen mukaan sateenkaarevista vastaajista 8 % oli edeltävän vuoden aikana kokenut syrjintää seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuulumisen vuoksi sote-palveluissa.
Sukupuolivähemmistöön kuuluminen nostaa merkittävästi syrjintäkokemusten määrää, sillä esimerkiksi transnaisista syrjintää oli kokenut 22 % ja transmiehistä 32 %.
Syrjinnän muotoja ovat esimerkiksi epäasiallinen utelu, kommentointi ja kysymykset, painostaminen tiettyyn lääketieteelliseen tai psykologiseen testiin ja erityistarpeiden huomiotta jättäminen.
Kouluterveyskyselyn mukaan sateenkaarinuorten terveys ja hyvinvointi ovat heikommalla tasolla cisheteronuoriin verrattuna.
Sateenkaarinuoret kokevat, etteivät aina tule kohdatuiksi omina itsenään kohtaamisissa mielenterveyden ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa, vaan tulevat ohitetuiksi, väärinymmärretyiksi tai syrjityiksi. Osa on kokenut, että heidän identiteettinsä on nostettu ongelmaksi sen sijaan, että keskityttäisiin niihin huoliin, joiden takia nuoret ovat hakeutuneet palveluihin.
Tällaiset kokemukset lisäävät vähemmistöstressiä.
Sillä tarkoitetaan syrjittyyn vähemmistöön kuuluvan kokemaa kroonista kuormitusta tai stressitilaa, joka sateenkaari-ihmiselle syntyy siitä, ettei hän vastaa ympäristön sukupuoli- ja tai heteronormeja.
Vähemmistöstressi voi vaikuttaa kielteisesti sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteen ja hyvinvointiin. Se on seurausta koetusta syrjinnästä tai häirinnästä tai niiden pelosta.
Luottamuksen rakentuminen voi viedä aikaa, kun asiakkaana ei voi olla täysin varma, miten tulee kohdatuksi tai tulevatko omat hoidontarpeet huomioiduiksi.
Syrjinnän kokemusten ja syrjinnän pelon vuoksi osa sateenkaari-ihmisistä välttelee palveluihin hakeutumista.
”Onko lääkärillä tarpeeksi tietoa sukupuolen moninaisuudesta, jotta hän osaa kirjoittaa minulle lähetteen sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin.”
”Onko tiloissa sukupuolineutraaleja vessoja ja pukuhuoneita?”
”Väärinsukupuolitetaanko minua hoitoon liittyvissä kirjauksissa?”
”Oletetaanko kumppanini eri sukupuolta olevaksi?”
”Saanko apua sukupuolidysforiaan?”
”Kohdataanko sateenkaariperheemme kunnioittavasti?”
Asiakkaan näkökulmasta luottamusta lisää se, että ammattilaisella on tietotaitoa sateenkaarierityisiin tarpeisiin liittyen, liittyivätpä ne sitten sukupuolta vahvistaviin hoitoihin, perheellistymiseen liittyviin kysymyksiin tai vaikkapa vähemmistöstressin vaikutuksiin.
Sen lisäksi on tärkeää kunnioittaa asiakkaan itsemäärittelyä ja käyttää sellaisia termejä, joita asiakas toivoo itsestään ja läheisistään käytettävän.
Avaimet voi ripustaa sateenkaariavainnauhaan ja sitä kautta viestiä asiakkaille, että seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoleen liittyviä kysymyksiä on turvallista nostaa esille.
Lähteet
Berg, P. &Laiti, M. & Marttila, K. & Ossa, A & Venäläinen, S. 2026. Sateenkaarinuorten kokemukset kohtaamisista mielenterveyden ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa cisheteronormatiivisuuden näkökulmasta. Psykologia 61 (1), 48–66.
Euroopan unionin perusoikeusvirasto FRA. 2024. EU LGBTIQ Survey III. European Union Agency for Fundamental Rights.
Majlander, S. & Lehtonen, J. & Rantanen, E. & Luopa, P. 2026. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien 8.- ja 9- luokkalaisten hyvinvointi 2019–2025. Tutkimuksesta tiiviisti 2/2026. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Vastaa