Päätoimittaja Jaana Suvisaari nostaa esiin kolme mielenkiintoista artikkelia Duodecim-lehden uusimmasta numerosta 5/2026. Tutustu Jaanan tärppeihin!
1. Raskaudenkeskeytys onnistuu nyt aiemmin ja edellyttää vähemmän tutkimuksia
Janina Kaislasuo, Frida Gyllenberg ja Oskari Heikinheimo
Pääkirjoitus tiivistää raskaudenkeskeytyksen uudet käytännöt. Moni toivoo nopeaa hoitoa ei-toivotun raskauden yhteydessä. Vuonna 2023 päivitetty raskaudenkeskeytyslaki helpotti hoitoon pääsyä. Lisäksi raskaudenkeskeytysten päivitetty Käypä hoito -suositus ei enää edellytä keskeytystä edeltäviä kajoavia tutkimuksia, kuten verikokeita tai kaikututkimusta, jos raskauden kesto on selvä eikä alkuraskauteen liity poikkeavia riskejä tai oireita. Lääkkeellinen keskeytys voidaan toteuttaa alkuraskaudessa turvallisesti perusterveydenhuollossa, ja näin toimitaankin yhä useammin.
2. Vastuullisuus – kestävään kehitykseen kliinisissä lääketutkimuksissa ja niiden suunnittelussa
Kaisa Sunela ja Jaana Palomäki
Kiinnostava katsausartikkeli kokoaa keinoja, joilla kliinisten lääketutkimusten vastuullisuutta voidaan vahvistaa. Katsauksen mukaan joissakin tutkimuksissa hiilijalanjälki on otettu mukaan toissijaiseksi päätetapahtumaksi. Monet esitetyistä keinoista ovat samalla tapoja parantaa tutkimuksen laatua yleisemminkin.
Yksi keskeinen näkökulma on tutkimushukan vähentäminen. Tutkimushukkaa syntyy esimerkiksi silloin, kun aiemmin julkaisemattoman havainnon vuoksi käynnistetään tarpeettomasti uusi tutkimus tai kun tutkimus keskeytyy tai sen tulokset jäävät raportoimatta. Pöytälaatikkoon jääneet käsikirjoitukset kannattaa siis viimeistellä.
3. Työssäkäyvien kuntoutuspsykoterapian kustannushyöty
Sanna Selinheimo, Jarno Turunen, Kia Gluschkoff ja Ari Väänänen
Alkuperäistutkimuksessa arvioidaan Kelan kuntoutuspsykoterapian kustannusvaikuttavuutta sairauspoissaolojen vähenemisen näkökulmasta niillä henkilöillä, jotka olivat työssä terapian alkaessa. Tulosten mukaan jokaista kuntoutuspsykoterapiaan sijoitettua euroa kohden sairauspäivärahakustannukset vähenivät 3–106 prosenttia terapian aloitusvuoden ja sitä seuraavan vuoden aikana.
Tämän jälkeen kuntoutuspsykoterapia ei näyttäytynyt taloudellisesti kannattavana, jos hyötyä tarkastellaan ainoastaan sairauspoissaolopäivien välittömän vähenemisen rahallisena arvona. Tutkimuksessa ei kuitenkaan arvioitu muita kuntoutuspsykoterapian mahdollisia hyötyjä.
Jäsen, lue uusin Duodecim-lehti! Voit tutustua numeron sisältöön myös podcastina.