Ennenaikainen syntymä tulee useimmiten yllätyksenä, ja perheet joutuvat keskelle uudenlaista ja hämmentävää todellisuutta. Tieto on silloin arvokkainta tukea.
Kustannus Oy Duodecimin julkaisema Keskosen hoito ja kehitys -teos esittelee ajantasaisen ja moniammatillisen kokonaiskuvan keskosten hoidosta ja kehityksestä. Kirja sisältää myös vanhempien ja keskosena syntyneiden aikuisten omakohtaisia kokemuksia sekä historiallista näkökulmaa suomalaisen keskoshoidon kehitykseen.
Keskosten vanhemmille ja keskosten parissa työskenteleville ammattilaisille suunnatun teoksen ovat toimittaneet LT, lastentautiopin professori Liisa Lehtonen, FT, logopedian professori Suvi Stolt, LT, lastenneurologian professori Leena Haataja, LT, lastentautiopin dosentti Vilhelmiina Parikka ja FT, puheterapeutti, dosentti Anneli Yliherva.
Kirjan uudistettu painos on odotettu; keskoshoito on kuluneen 10 vuoden aikana kehittynyt merkittävästi, mikä on parantanut ennenaikaisesti syntyneiden lasten ennustetta ja tuonut hoitoon uusia käytäntöjä.
Perhe mukana hoidossa alusta asti
Suomalainen keskoshoito on maailman huippuluokkaa. Se perustuu vahvaan tutkimusnäyttöön, jota seurataan ja sovelletaan jatkuvasti käytännön hoitotyöhön.
Tutkimusten mukaan vanhempien läsnäolo lapsen varhaisvaiheen hoidossa vaikuttaa merkittävästi keskosen selviytymiseen ja kehitykseen.
”Vanhemman jatkuva läheisyys, ihokontakti ja äidinmaito suojaavat infektioilta, tukevat kasvua ja vahvistavat lapsen ja vanhemman välistä varhaista vuorovaikutusta”, Lehtonen kertoo.
Tämä tutkimustieto on muuttanut suomalaisten sairaaloiden toimintaa ja arkkitehtuuria. Vastasyntyneiden teho-osastoja on uudistettu perhehuonemallin mukaisiksi: vanhemmat voivat asua lapsensa vierellä ympäri vuorokauden heti syntymästä alkaen aina kotiutumiseen asti.
Suurin osa keskosista kehittyy normaalisti
Suurin osa keskosista kehittyy iänmukaisesti, mutta ennenaikaisena syntyneillä lapsilla on täysiaikaisena syntyneitä suurempi riski kehityksen haasteisiin. Se voi näkyä myöhemmin esimerkiksi kielellisten taitojen, tarkkaavuuden tai oppimisen ongelmina.
”Varhaisen vaiheen kehityksen seuraaminen on tärkeää, sillä havainnot voivat kertoa paljon tulevasta. Tutkimusten mukaan esimerkiksi kaksivuotiaana havaittu ikätasoon nähden heikko kielellinen kehitys voi selittää merkitsevän osan kouluiän lukemisen ymmärtämisen taidosta pikkukeskosena syntyneillä lapsilla”, Stolt toteaa.
Vanhempien onkin hyvä olla tietoisia riskeistä, seurata lapsen kehitystä ja hakea tarvittaessa apua matalalla kynnyksellä.
Kirjaan kootut keskoslasten vanhempien ja keskosina syntyneiden aikuisten kokemukset tarjoavat vertaistukea ja toivoa niille perheille, joilla matka on vasta alussa. Lehtonen ja Stolt korostavat, että suurin osa keskosista kasvaa terveinä ja pärjää hyvin – ja huolienkin keskellä apua ja tukea on saatavilla.
Maailman keskoslasten päivää vietetään vuosittain 17. marraskuuta. Tänä vuonna teemana on Anna ennenaikaisille vauvoille vahva alku kirkkaampaan tulevaisuuteen, joka korostaa varhaisen tuen merkitystä ennenaikaisesti syntyneiden vauvojen hoidossa ja hyvinvoinnissa.