”Hävittäköön tämä syöksyhammas täit hiuksistasi ja parrastasi”, on kaiverrettu 3700 vuotta vanhaan norsunluiseen täikampaan, joka löytyi kymmenisen vuotta sitten(*. Tänään täit ja satiaiset ovat edelleen riesanamme. Lääkärin käsikirjan juuri päivittynyt artikkeli ohjaa diagnostiikassa ja hoidossa.
Hyönteiset harvemmin asettuvat asumaan ihmiskehoon. Päätäit, vaatetäit ja satiaiset muodostavat monille inhoreaktion aiheuttavan poikkeuksen. Nämä verenimijät eroavat toisistaan niiden suosikkiasuinpaikan suhteen. Päätäi viihtyy ensisijaisesti hiuksissa, kun taas satiainen preferoi alapäätä, joskin niitä voi löytyä myös esim. silmäripsistä. Vaatetäi puolestaan viihtyy vaatteissa ja käy sieltä käsin iholla aterioimassa.
Kutinan ja muun ihoärsytyksen lisäksi nämä öttiäiset voivat aiheuttaa sekundaarisia ihoinfektioita, ekseemaa ja imusolmukkeiden suurentumista. Joissain maissa ne levittävät vakavampia infektioita, mm. pilkkukuumeita. Suomessa tunnetuimpana ongelmana ovat lapsiperheille huolta ja ylimääräistä vaivaa aiheuttavat päätäiepidemiat päiväkodeissa tai kouluissa.
Lääkärin käsikirjan juuri päivittynyt artikkeli Täit (pediculosis) sisältää katsauksen näiden ektoparasiittien aiheuttamiin ongelmiin, diagnostiikkaan ja hoitoon. Hygieniatoimenpiteet ja itsehoito paikallisvalmisteilla ovat keskeisiä, mutta joskus oraalinen hoito voi olla paikallaan. Mukana artikkelissa on myös hyödyllinen lista erotusdiagnooseista ja ohjeita epidemiatilanteisiin. Terveyskirjaston artikkelin voi tulostaa potilaalle kotihoidon tueksi.
Terveysportti-palvelu on maksullinen. Kysy lisätietoja organisaatiokäyttöön terveysportti(at)duodecim.fi.