Duodecim-lehti numero 24 on ilmestynyt. Uutinen tiivistää lehden sisällön ja nostaa esiin keskeisimmät näkökulmat. Voit tutustua numeroon myös podcastina.
Anssi Peräkylän kirjoitus käsittelee vuorovaikutuksen sosiologiaa. Vuorovaikutus on toiseen ihmiseen vaikuttamista, ja Peräkylän tutkimuksissa näitä vaikutuksia on mitattu myös fysiologisin vastein. Lääkärin on tärkeä antaa potilaan läsnäolon, eleiden ja sanojen vaikuttaa itseensä ja muistaa, että pienetkin lääkärin tekemät valinnat vuorovaikutuksessa vaikuttavat potilaaseen.
Riitta Hari kertoo, miten sosiaalista vuorovaikutusta mitataan aivotutkimuksessa. Kahden hengen neurotieteessä vuorovaikutuksen molempien osapuolien aivotoimintoja mitataan samanaikaisesti. Tällainen sosiaalisen vuorovaikutuksen tutkimus auttaa ymmärtämään ihmisten välisen vuorovaikutuksen monimutkaisuutta ja kehittämään erilaisten interventioiden vaikutuksille objektiivisia mittareita.
Katri Saarikivi ja Valtteri Wikström kirjoittavat verkkovuorovaikutuksen nykyhaasteista ja tulevaisuudesta. Verkkovuorovaikutuksessa kokemusten jakamiseen tavanomaisessa vuorovaikutuksessa käytettävät mekanismit eivät pääse toimimaan luontaisella tavalla. Kirjoitus sisältää hyviä neuvoja siihen, miten parantaa vuorovaikutuksen sujuvuutta nykyisessä etätyömaailmassa ja visioi tulevaisuuden keinoja verkkovuorovaikutuksen parantamiseen.
Ilona Luoman, Marie Korhosen ja Kaija Puuran puhutteleva kirjoitus avaa vuorovaikutusta elämänkaaren näkökulmasta. Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys lapsen kehitykselle on monelle tuttua, mutta varhainen vuorovaikutus oman lapsen kanssa kehittää myös vanhempien aivoja. Nuoren kanssa vanhempi joutuu sietämään torjutuksi tulemista ja toisaalta varautumaan nuoren huomion kaipuuseen omat tarpeensa sivuun siirtäen. Isovanhemmuus on mahdollisuus uusiin kokemuksiin sekä oman aikuisen lapsen että lapsenlapsen kanssa.
Asko Lehmuskallio ja Jenni Niemelä-Nyrhinen käsittelevät kuvallista vuorovaikutusta. Kuvia käytetään vuorovaikutuksessa muistamiseen, sosiaalisten suhteiden luomiseen ja ylläpitämiseen, itseilmaisuun ja tulevaisuuteen luotaamiseen.
Saara Taponen pohtii vuorovaikutusta työyhteisössä. Ihmisen hyvinvointi kietoutuu yhteisöjen hyvinvointiin.
Joulunumero ei keskity vain ihmisten väliseen vuorovaikutukseen
Carita Lindstedt-Kareksela kertoo kuusen vuorovaikutusverkostoista. Kuusi tarvitsee sienikumppanin, sienijuuren, joka luovuttaa puulle vettä ja ravinteita ja jolle puu luovuttaa hiilihydraatteja. Kuusi tarjoaa itse ravintoa ja suojaa monille hyönteisille, linnuille ja nisäkkäille. Kirjoituksessa kerrotaan, miten kuusi puolustautuu haitallisia hyönteisiä vastaan ja millaisia haitallisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella ja luontokadolla kuusen puolustusmekanismeille on.
Olli Vapalahti ja Tarja Sironen kuvaavat virusten vuorovaikutusta luonnon, eläinten ja ihmisten kanssa. Kirjoituksessa selitetään, mitkä tekijät vauhdittavat nykyajassa eläinperäisten virusinfektioiden siirtymistä ihmiskuntaan ja pandemioiden kehittymistä. Virusten kartoittaminen on välttämätöntä, jotta näihin uusiin infektioihin pystytään valmistautumaan.
Ihminen tarjoaa monille bakteereille elinympäristön ja kasvuolosuhteet. Seppo Meri kertoo, miten nämä mikrobit ovat vuorovaikutuksessa ihmisen kanssa ja millaisia vastavuoroisia palveluksia ne meille tekevät. Myös viheliäisiä taudinaiheuttajia sivutaan kirjoituksessa.
Ajatuksia ja kokemuksia vuorovaikutuksesta jakavat myös Henrik Dettman, Pekka Louhiala, Juho Lehto ja Jukkapekka Jousimaa.
Lue joulunumero 24/2024 »
Duodecim-lehti toivottaa lukijoilleen hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Tämän uutisen valokuvaa on muokattu tekoälyn avulla.