LT, terveydenhuollon erikoislääkäri Raija Sipilä on työskennellyt Käypä hoito -suositusten parissa 15 vuotta. Nyt näkökulma tekemiseen muuttuu – toimituspäällikön pesti vaihtui kesällä 2024 päätoimittajan vastuisiin Jorma Komulaisen siirryttyä eläkkeelle.
Mikä Käyvässä hoidossa tulee muuttumaan?
”Aiemmat päätoimittajat ovat tehneet upeaa työtä, jonka pohjalle on hyvä rakentaa! Panostamme toimitukselliseen työhön ja tavoitteenani on, että pystymme keventämään hoitosuositusryhmien työtaakkaa. Lisäksi olemme jo pitkään kypsytelleet asioita, jotka ovat nyt käynnistyneet.”
Muutokset liittyvät hoitosuositusten ajantasaisuuden parantamiseen ja kansainvälisten GRADE-menetelmien johdonmukaiseen hyödyntämiseen.
Lisäksi Sipilän tavoitteena on suoristaa hoitosuositustyön kiharaisia prosesseja.
”Pohdimme jatkossa esimerkiksi, kuinka monta tarkastuskierrosta on todella tarpeen. Tavoitteena on työn sujuva eteneminen ilman liiallista edestakaisin pallottelua.”
Sipilä kuitenkin arvioi, että epävarmuus rahoituksesta tulee vaikeuttamaan toiminnan kehittämistä ja johtamista.
Viime talvena hoitosuositusväki sai iloisen joululahjan, kun Käyvän hoidon valtionavustus kasvoi merkittävästi. Syksyn talousarvioesityksen perusteella samaa summaa ei ole luvassa ensi vuodeksi.
“Käypä hoito -suositukset ovat laadukkaita. Kansainvälisiä hoitosuositusten laatimismenetelmiä kehitetään jatkuvasti – haluamme ehdottomasti pysyä tässä kehityksessä mukana. Vakaa ja riittävä rahoitus takaa laadun myös jatkossa.”
Sipilän mukaan jo päättynyt Potilaat mukaan -kehityshanke on oiva esimerkki siitä, miten Käyvän hoidon tulee jatkossakin pysyä kansainvälisen kehityksen kelkassa. Hankkeessa tutustuttiin muualla toteutettuihin malleihin, ja selvitettiin, miten potilaat voidaan ottaa mukaan hoitosuositustyöhön.
Esimerkkien pohjalta hankkeessa kehitettiin onnistuneita suomalaisia sovelluksia. Niistä merkittävin, hoitosuositusten laatimiseen osallistuvat potilasviiteryhmät jäivät pysyväksi osaksi toimintaa.
“Potilaiden osallisuus on yksi viime vuosien merkittävimmistä kehitysaskelista. Olimme tässä asiassa vuosia muita maita jäljessä. Olen ylpeä, että löysimme meille hyvät tavat toimia.”
Syväritekijästä toimituspäälliköksi ja lopulta päätoimittajaksi
Käyvän hoidon ja Raija Sipilän välinen yhteys syntyi jo opiskeluvuosina. Historia kulkeutuu 1990-luvun loppupuolelle ja Meilahden kampuksen lounaspöytään, jossa lääkisopiskelija ja myöhemmin päätoimittajana työskennellyt Eeva Ketola kohtasivat sattumalta.
“Eeva kertoi kehittämis- ja tutkimusprojektistaan, johon hän kaipaili syväreiden tekijää. Kiinnostuin mahdollisuudesta ja päädyin väitöskirjatutkijaksi hoitosuositusten käyttöönottoa kehittävään hankkeeseen. Myöhemmin kuulin Eevalta uudesta toimituspäällikön pestistä. Hain työtä ja tulin valituksi.”
Sipilä on työskennellyt Käyvän hoidon parissa jo pitkään; jatkuva uuden opettelu ja oman alansa huippuasiantuntijoiden tapaaminen innostavat edelleen ja motivoivat jatkamaan.
Työvuosilta mieleen on etenkin jäänyt ensimmäinen hoitosuositustyöryhmä, Eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu, jossa Sipilä toimi Käypä hoito -toimittajana. Työryhmän ensitapaaminen jännitti – mutta turhaan.
“Jokainen ryhmä on omanlaisensa. Niissä on hyvä tunnelma ja mielenkiintoisia keskusteluja. Toinen mieleeni jäänyt suositus on Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet, jonka laatimiseen osallistui ensimmäisen kerran myös potilaiden edustaja. Tämäkin jännitti. Ja jälleen turhaan.”
Minkä yleisen hoitosuositustyöhön liittyvän väärinkäsityksen hän haluaisi kumota?
“Ei pidä paikkaansa, että hoitosuosituksen laatimisessa voidaan käyttää vain satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia (RCT). On totta, että RCT on standardi muun muassa hoidon tehon osoittamiseen. Muitakin tutkimustyyppejä voidaan käyttää riippuen kysymyksistä, joihin ollaan vastaamassa”, Sipilä toteaa.
Kohti vastuullisuusnäkökulmia ja käyttäjäystävällisempää muotoa
Raija Sipilä uskoo, että tulevaisuudessa Käypä hoito -suositukset ovat napakampia ja käyttäjäystävällisempiä.
“Toivottavaa on, että hoitosuositusten kylkeen lisätään työkaluja, jotka auttavat lääkäriä keskustelemaan potilaan kanssa hoitopäätöksistä.”
Hän ennustaa, että keskeisimmät tulevaisuuden trendit liittyvät vastuullisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja kestävyyteen.
“Nämä teemat ovat olleet näkyviä alamme kongresseissa muutaman vuoden ajan. Terveydenhuollossa tulee tehdä asioita, jotka ovat vaikuttavia, mutta myös oikeudenmukaisia ja kestävää kehitystä tukevia. Kenties tulevaisuudessa myös Käypä hoito -suosituksissa pohditaan entistä tarkemmin, miten voimme välttää kuormittamasta ympäristöä”.
Myös tekoälyn kehitys muovaa hoitosuositusten laatimista. Tällä hetkellä sen käyttöä testaillaan tiedonhaussa. Jatkossa tekoäly auttanee esimerkiksi artikkeliyhteenvetojen tekemisessä. Artikkelien kriittinen arviointi jää kuitenkin aina ihmisen tehtäväksi.
“Suhtaudun tekoälyyn kiinnostuneesti, mutta vielä varauksella. Seurailemme ja katsomme, mitä kaikkea tulevaisuus tuo tullessaan.”
Teksti: Niina Myllys
Kuva: Jukka Rapo
Käypä hoito -suositukset täyttävät 30 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi julkaisemme kaikkien entisten, nykyisen ja kesällä aloittavan uuden päätoimittajan haastattelut. Artikkeli on juttusarjan viides ja viimeinen osa. Lue myös ensimmäinen, toinen, kolmas ja neljäs osa.