Pääkirjoitus käsittelee ADHD-diagnoosien yleistymistä suomalaisilla vuosina 2015‒2022. ADHD-diagnoosit yleistyivät koronapandemian aikana aikaisempaa jyrkemmin.
ADHD:n ilmaantuvuus koko väestössä kaksinkertaistui, ja 13–30-vuotiaiden tyttöjen ja nuorten naisten joukossa ADHD-diagnoosien määrä kolminkertaistui aikavälillä 2019–2022. Keskittymistä heikentäviin elinympäristön tekijöihin, kuten liialliseen digilaitteiden käyttöön, on tärkeä puuttua kaikissa ikäryhmissä, mutta erityisen tärkeää se on lasten ja nuorten kannalta.
Lehden toisessa pääkirjoituksessa pohditaan, miten erikoisosaaminen tuodaan perustasolle. Vaikka erikoisosaamisen perusterveydenhuoltoon tuomisen tarve on ilmeinen ja sitä tukee tieteellinen näyttö, konsultaatioiden laatu ja saatavuus vaihtelevat edelleen merkittävästi.
Naisten doping ja sen terveysriskit
Katsausartikkeliin naisten dopingista on koottu tiedot yleisimmistä naisten käyttämistä dopingaineista ja käyttöön liittyvistä terveysriskeistä. Dopingkäytön tunnistaminen vastaanotolla on usein vaativaa. Käyttöepäilyn herätessä asiasta tulisi kysyä suoraan.
Katsausartikkeli syvien laskimoiden tukosten aiheuttamista myöhäisongelmista kuvaa, millä mekanismeilla myöhäisongelmat kehittyvät ja miten niitä hoidetaan. Akuutin syvän laskimotukoksen hyvällä hoidolla voidaan estää elämänlaatua merkittävästi heikentäviä myöhäisvaikutuksia. Myöhäisongelmista laskimoahtaumia on mahdollista hoitaa kirurgisesti.
Katsausartikkeli lasten verkkokalvon irtaumista ja niiden kirurgisesta hoidosta esittelee lapsen verkkokalvon irtautumisen keskeiset riskitekijät, irtaumien päätyypit ja niiden hoidon. Verkkokalvon irtauma on lapsella harvinainen. Yleisin syy on silmävamma.
Punajäkälä on suhteellisen tavallinen autoimmuunisairaus, joka esiintyy useimmiten iholla ja limakalvoilla mutta joskus myös silmissä. Katsausartikkeli silmien punajäkälästä esittelee silmien punajäkälän oireet, löydökset, diagnostiikan ja hoidon.
Näin hoidan -artikkeli antaa ohjeet ihokasvaimen stanssibiopsian tekemiseen. Stanssibiopsia otetaan epäiltäessä ei-melanoottista pahanlaatuista ihomuutosta tai esiastemuutosta.
Vinkistä vihiä -artikkelissa pohditaan vartalon tietokonetomografiatutkimuksen yllättävän keuhkolöydöksen syytä.
Lisäksi numerossa on katsausartikkelit kahdesta harvinaisesta sairaudesta. Posteriorisesta reversiibelistä enkefalopatiaoireyhtymästä (PRES). PRES on akuutti neurologinen sairaus, jossa neurologiset puutosoireet, enkefalopatia ja kohtausoireet yhdistyvät aivojen edeemisiin muutoksiin. Se on harvinainen tila, jonka aiheuttajana on jokin toinen taustasairaus.
Katsausartikkeli RFC1-tautikirjosta esittelee RFC1-geenin toistojaksolaajentuman aiheuttamia oireyhtymiä, joista tyypillisin on CANVAS-oireyhtymä. CANVAS on periytyvä ataksiasairaus, johon liittyy usein myös autonomisen hermoston toimintahäiriö ja krooninen yskä.
Jäsen, lue numero 17/2024 »