Tässä numerossa Näin hoidan -artikkeli Aggressiivinen potilas vastaanotolla käsittelee tilannetta, jonka valitettavan moni lääkäri kohtaa. Tutkimusten mukaan 12 % lääkäreistä kohtaa työssään vuosittain väkivallan uhkaa. Artikkeli ohjeistaa tilanteen ennakointiin, muistuttaa työturvallisuutta tukevista ratkaisuista ja korostaa esihenkilön vastuuta vaaratilanteen jälkitoimista ja työturvallisuuden parantamisesta.
Toinen Näin hoidan -artikkeli antaa kattavat ohjeet aikuisten atooppisen ekseeman hoitoon. Myös hoito raskauden ja imetyksen aikana on huomioitu.
Mielenterveyskysymykset ja mielenterveyspalvelut ovat päivittäin esillä mediassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Pääkirjoitus Mielenterveyden ekosysteemit uuden ajan auraajina nostaa esiin palvelujen yhteensovittamisen ja paremman asiakaslähtöisyyden kehittämisen tarpeellisuuden. Psykiatrista osaamista tulisi jalkauttaa entistä enemmän perustasolle.
Toinen pääkirjoitus kertoo tuoreesta kilpirauhasen vajaatoiminnan Käypä hoito -suosituksesta. Suosituksen tavoite on selkeyttää ja yhdenmukaistaa hypotyreoosin diagnostiikkaa, hoitoa ja hoidon porrastusta, parantaa potilaiden informointia diagnostiikan perusteista ja hoidon tavoitteista sekä edistää tyroksiinihoidosta huolimatta jatkuvien oireiden syiden selvittelyä.
Kolmannessa pääkirjoituksessa käsitellään lasten infektioiden hoitoa. Antibioottien liiallinen käyttö lasten tavanomaisten ja usein itsestään paranevien hengitystieinfektioiden hoidossa on merkittävä ongelma. Kirjoittajat esittelevät sivuston, jonne tavanomaisten infektioiden hoitosuositukset on koottu.
Kaksi kiinnostavaa alkuperäistutkimusta
Kuntoutuspsykoterapian saajat ja kesto suuntauksittain – rekisteriseurantatutkimus vuosilta 2014–2021 on tutkinut, kuinka yleisiä eri psykoterapiasuuntaukset ovat nykyään Kelan tukemassa kuntoutuspsykoterapiassa ja riippuuko terapian kesto suuntauksesta.
Vaikka alun perin lyhytkestoisemmiksi kehitetyt ratkaisukeskeinen ja kognitiivinen psykoterapia ovat nykyään yleisimpiä kuntoutuspsykoterapiamuotoja, eroja psykoterapian kestossa ei juurikaan ole terapiasuuntauksien välillä. Kirjoittajat pohtivat, vaikuttaako rahoitusmalli kuntoutuksen kestoon enemmän kuin psykoterapiasuuntaus.
Jo 1960-luvulla aloitettu johtajien seurantatutkimus selvitti, onko äidinkieli yhteydessä pitkäikäisyyteen. Tutkimuksessa havaittiin, että ruotsinkielisyyteen liittyi keski-iässä pienempi valtimotautiriski kuin suomenkielisyyteen. Seurannan aikaisessa kuolemanvaarassa tai pitkäikäisyyden saavuttamisessa ei kuitenkaan havaittu merkitseviä eroja.
Katsausartikkeli Terveydenhuollon vaikuttavuuden mittaaminen terveyshyötyjen näkökulmasta tuo esiin tarpeen kehittää terveydenhuoltoa vaikuttavammaksi. Vaikuttavuusperustaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmään siirtyminen vaatii vaikuttavuustiedon keräämistä kansallisiin rekistereihin ja hyödyntämistä päätöksenteossa. Potilaat tulee osallistaa omien palvelujensa arviointiin.
Lapsen hypoglykemia on yleinen päivystyskäynnin syy. Katsausartikkeli Lapsen hypoglykemian selvittely antaa selkeät ohjeet diagnostiikkaan. Taustalla joskus olevia harvinaissairauksia esitellään kolmella tapausesimerkillä.
Lisäksi lehdessä on katsausartikkeli aikuispotilaan lyhytsuolioireyhtymän konservatiivisesta hoidosta. Kyseessä on vaikea suoliston vajaatoiminta, jonka hoito edellyttää moniammatillista yhteistyötä ja huolellista seurantaa.