Lääketieteellisen tiedon välitys suomen kielellä lääkäreille ja potilaille oli Duodecim-seuran perustamisen johtoajatuksia. Aluksi tehtiin töitä omankielisen sanaston luomiseksi, mutta pian alkoi ilmestyä ensin Aikakauskirja Duodecim, sitten suurelle yleisölle Terveydenhoitolehti. 1980-luku oli poikkeuksellisen aktiivista aikaa; juhlittiin seuran ja Aikakauskirja Duodecimin 100-vuotista historiaa sekä perustettiin sanastolautakunta. Tältä pohjalta syntynyt Lääketieteen termit -kirja ilmestyi vuonna 1992 ja on ehtinyt jo kuudenteen painokseensa. Suurelle yleisölle tarkoitettu aikakauslehti Terveys 2000 -lehti alkoi ilmestyä vuonna 1985, ja seuran jäsenillä on ollut ratkaiseva rooli sekä kirjoittajina että asiantuntijoina.
Vaikka muutamia suomenkielisiä lääketieteen oppikirjoja oli ilmestynyt jo 1970-luvun lopulla, niin tahdin kiihtyessä nähtiin vuonna 1984 tarpeelliseksi perustaa tätä toimintaa varten erillinen seuran omistama yritys, Kustannus OY Duodecim. Aluksi firmaa hoitivat seuran toimihenkilöt, mutta vuodesta 1990 ikioma toimitusjohtaja.
Vaikka kehityksen vauhti 1980-luvulla vaikutti väliin huikealta, niin se oli vasta alkua. Seuraavalla vuosikymmenellä tekniikan läpimurrot mullistivat tiedonvälityksen ja tiedonhaun, ja painetun sanan rinnalle ja ohi ovat rynnistäneet sähköiset mediat. Kustannus OY Duodecim on ollut digimarkkinoiden eturintamassa myös kansainvälisesti vertaillen. Terveysportista ja muista kustantamon tuotteista on tullut välttämätön työkalu lääkäreille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille, ja luotettavan terveystiedon lähde myös maallikoille. Seuraava uusi avaus riippuu tekoälyn (AI) kehityksestä ja soveltamisesta terveydenhuollossa. Varsinkin kuvantamisen ja patologian alalla se on jo käytössä diagnostiikkaa täsmentämässä, ja sille asetetaan suuria toiveita myös byrokratian viidakon raivauksessa.
Kun tieteellisen tiedon määrä on hyökynyt tsunamin lailla, niin hyödyllistä ja luotettavaa jyvää etsivä voi joutua sokean kanan asemaan. Suuri osa alkuperäisjulkaisuista on merkityksettömiä tai jopa virheellisiä, ja tämä pätee myös arvostettuihin lehtiin. Vertaisarviointi on tärkeä laadunvarmennuksen väline, mutta se ei aina toimi. Retraction Watch -organisaatio seuraa tutkimusraportteja, jotka julkaisemisen jälkeen on lehden toimesta vedetty takaisin (retraktio) todettujen epäselvyyksien takia. Ne kuitenkin keräävät sekä ennen että jälkeen retraktion viittauksia, joiden määrää muutoin on pidetty tieteellisen arvon mittarina. Tuoreimmalle peruttujen artikkelien saamien viittausten kymmenen kärjessä -listalle pääsivät muun muassa New England Journal of Medicine, Lancet, Science ja Nature. Kun määrä on suuri ja laatu hyvin vaihteleva, sekä tutkija että käytännön lääkäri tarvitsevat usein apua miettiessään, onko uusi tutkimustieto luotettavaa ja hyödyllistä.
Sekä Aikakauskirja että Kustannus OY Duodecim menestyvät myös tulevaisuudessa, jos lukijakunta uskoo niiden välittämän tiedon olevan uskottavaa. Siinä auttavat parhaan mahdollisen asiantuntemuksen käyttö sekä uusien tutkimusraporttien että jo julkaistun tiedon katsausten arvioinnissa. Parhaaksi joskin työlääksi menettelyksi on osoittautunut useista asiantuntijoista koottu paneeli, joka arvioi tietystä aiheesta julkaistut tutkimukset, luokittelee ne laadun perusteella ja tekee yhteiset johtopäätökset. Näin toimii Käypä Hoito -projekti, jonka Duodecim-seura perusti näyttöön perustuvan lääketieteen lippulaivaksi Suomessa.
Vaikka Suomen paperiteollisuus on näivettymässä, niin en usko painetun kirjan ja lehden kuuluvan uhanalaisiin lajeihin. Uusi tutkimustieto on yleensä jo valmiiksi digitaalista ja vanhatkin tietovarannot pyritään digitoimaan. Tämä onkin ylivoimainen tapa varastoida tietoa ja tehdä se nopeasti saavutettavaksi. Verkkoon kuitenkin helposti sotkeutuu tai tuhannet osumat nujertavat, ellei hallitse tiedonhaun tekniikkaa ja hakutermien valintaa. Markkinarako löytyy lehdille ja kirjoille, joiden toimenkuvat ovat selkeät, tarjonta jäsenneltyä, ja pääpaino tuoreiden tutkimustulosten esittelyssä. Tieteellisten lehtien sisällöt ja tyylit ovat toki muuttuneet. Mukana on enemmän uutisluonteista aineistoa ja vähemmän pitkiä katsauksia, jotka ovat siirtyneet kirjojen kansien väliin.
Olen puoli vuosisataa saanut läheltä seurata ja myös aktiivisesti osallistua Duodecim -seuran ja sen kustannusyhtiön kohtaloihin, mitä olen pitänyt lottovoiton arvoisena. Sinä aikana suomalaisten terveys on merkittävästi kohentunut ja eliniän odote pidentynyt. Juuri tällä hetkellä maamme terveydenhuolto on kuitenkin ajautunut melkoiseen kriisiin. Ilman hyvin koulutettua ja vastuunsa tuntevaa lääkärikuntaa ongelmat eivät ratkea. Uskon että Duodecim voi edistää uusien ideoiden ja ratkaisumallien löytymistä tuomalla tutkittu tieto paremmin päätöksenteon pohjaksi.
Vastaa