Syömisen välttämis- ja rajoittamishäiriö (avoidant-restrictive food intake disorder, ARFID) on uusi syömishäiriö DSM-5- ja ICD-11-tautiluokituksissa. Häiriöön liittyy välttelevä tai rajoittunut syöminen, josta seuraa kasvun, painonkehityksen tai ravitsemustilan häiriintymistä tai huomattavaa psykososiaalista haittaa. Tämän numeron katsauksessa kuvataan sen diagnostiikka ja hoitokeinot.
Ikääntyvän ihon muutosten ehkäisy ja hoito on katsaus valon ja ikääntymisen aiheuttamiin ihomuutoksiin. Havainnolliset kuvat auttavat muutosten diagnosoinnissa, ja niiden hoitoon annetaan ohjeet. Ehkäisyssä keskeistä on auringon UV-säteilyltä suojautuminen. Se ehkäisee sekä ihon ulkoista vanhenemista että pahanlaatuisten ihomuutosten kehittymistä.
Vieraannuttamisella tarkoitetaan käytöstä, jolla vanhempi pyrkii eri tavoin vahingoittamaan lapsen kiintymyssuhdetta toiseen vanhempaan. Katsausartikkelissa käsitellään vieraannuttamisen tunnistamista ja arviointia ja lapsen hyvinvoinnin kohentamiseen tarkoitettuja hoitomuotoja. Systemaattisena kirjallisuuskatsauksena toteutetussa katsauksessa todettiin, että vieraannuttamiseen suunnattuja psykososiaalisia hoitomuotoja ei ole toistaiseksi tutkittu laadukkaissa tutkimusasetelmissa.
Verenpainetaudin kiire- tai hätätilanteella tarkoitetaan tilannetta, jossa systolinen verenpaine nousee akuutisti vähintään 200 mmHg:n tasolle tai diastolinen verenpaine vähintään 130 mmHg:n tasolle tai nämä molemmat tapahtuvat. Näin hoidan -artikkelissa ohjeistetaan erottamaan kiiretilanteet, jotka voidaan hoitaa turvallisesti perusterveydenhuollossa aloittamalla tehokas verenpainelääkitys tai tehostamalla aiempaa hoitoa, ja hätätilanne, joka edellyttää päivystyksellisiä tutkimuksia erikoissairaanhoidossa ja verenpainetta alentavan lääkehoidon välitöntä aloittamista. Lukija saa tarkat ohjeet mahdollisten elinvaurioiden diagnostiikkaan ja hätätilanteen hoitoon.
Toisessa katsausartikkelissa paneudutaan iäkkään potilaan verenpainetaudin hoitoon. Iäkkään potilaan verenpainetaudin hoidossa tavoitteet riippuvat potilaan toimintakyvystä. Kun toimintakyky on hyvä ja potilaalla on korkeintaan lievää haurastumista, hoitotavoitteet ovat samat kuin nuorempien potilaiden hoidossa.
Alkuperäistutkimuksessa diagnosoitujen muistisairauksien ilmaantuvuudesta ja esiintyvyydestä todettiin, että diagnosoitujen muistisairauksien ilmaantuvuus on Suomessa pysynyt suhteellisen tasaisena vuosina 2016–2021. Muistisairaiden henkilöiden kokonaismäärä Suomessa kuitenkin lisääntyy väestön ikääntymisen vuoksi. Kun muistisairautta sairastavia oli Suomessa vuonna 2021 noin 151 000, ennusteen mukaan heitä on vuonna 2040 jo 247 000.
Vinkistä vihiä -palstalla pohditaan hoitajan erisuuruisten mustuaisten aiheuttajaa. In press -palstan tutkimuksessa todettiin leikkauksen olevan tehokkain Dupuytrenin kontraktuuran hoito. Toisessa in press -tutkimuksessa todettiin, että sikiön ulkoista sykeseurantaa synnytyksessä käytettäessä sikiön happivajeen merkit voivat jäädä piiloon, jos äidin sykettä ei seurata samanaikaisesti.
Lehden pääkirjoituksessa pohditaan keinoja edistää avointa priorisointia. Lisäksi lehdessä on katsausartikkeli kohdun limakalvon hyperplasian hoidosta. Erikoislääkäriuutisissa käsitellään muun muassa lääkemääräyskaskadia. Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa lääkkeen haittavaikutus tulkitaan virheellisesti uudeksi sairaudeksi ja sen hoitoon aloitetaan uusi lääke.