Piristystä kaamokseen – lue uusin Duodecim-lehti


Duodecim-lehden lääketieteellisen toimituksen kirurgian toimittajan Ville Sallisen mielestä tässä numerossa on useita piristäviä kirjoituksia. Esimerkiksi Markku Savolainen kertoo pääkirjoituksessaan, miten digitaalisilla elintapaohjauksilla on mahdollista vaikuttaa laajojen väestöryhmien terveyteen. Tällaisilla uusilla kustannustehokkaasti kansanterveyttä edistävillä menetelmillä on kysyntää, kun hoitoonpääsyn kanssa on ongelmia valtakunnallisesti.

Numeron toisessa pääkirjoituksessa Mika Rämet toteaa, että potilaita tulisi ottaa yhä enemmän mukaan kliinisen tutkimuksen suunnitteluun, toteutukseen, raportointiin ja levittämiseen. Kliinisen tutkimuksen tavoitteena on sairauksien aiheuttaman haitan vähentäminen. Vaikka tutkimuksen toimeksiantaja, esimerkiksi lääkeyhtiö, voi saada tutkimuksessa hyötyä itselleen, ovat potilaat ja kansalaiset niitä, jotka uudesta hoidosta, lääkkeestä tai rokotteesta hyötyvät. On siis luonnollista, että myös heitä kuullaan.

Kolmannessa pääkirjoituksessa Terhi Aalto-Setälä ja Miika Vuori kuvaavat, kuinka lasten ADHD-lääkehoidon yleistymiskehitys ei näytä tasaantuvan. Heidän mukaansa nykytilanne on huolestuttava ja edellyttää avointa keskustelua ja kriittistä tarkastelua ilmiön eri ulottuvuuksista.

Käytännönläheisesti EKG:n tulkinnasta ja muusta

Tässä numerossa on peräti kuusi käytännönläheistä Näin hoidan/tutkin artikkelia. Kahdessa Näin tutkin -artikkelissa tarkastellaan EKG:ssa esiintyvää haarakatkosta. Milloin konsultoidaan erikoissairaanhoitoa? Miten tunnistan hätätilanteet?

Näin hoidan -artikkelien aiheina ovat akuutit lääkeinfuusioreaktiot syöpälääkehoitopoliklinikalla, syöpään sairastuneen lapsettomuushoito, säären dermatoporoottiset haavat sekä verenluovuttajien valinta.

Ensimmäisessä katsausartikkeleissa pohditaan mielenterveyden edistämistä sote-työpaikoilla. Sote-työssä on mielenterveyttä ylläpitäviä voimavaroja sekä sitä uhkaavia psykososiaalisia kuormitustekijöitä. Toimenpiteet psyykkisen rasittuneisuuden vähentämiseksi pitää kohdistaa sekä yksilöihin että työhön ja työskentelyolosuhteisiin työyhteisö- ja organisaatiotasolla.

Toisessa katsausartikkelissa valotetaan toiminnallisten vatsavaivojen hoitokeinoja. Suoli-aivoakseli on suolistomikrobiston, immuunijärjestelmän, enteroendokriinisen järjestelmän, enteerisen ja autonomisen hermoston sekä keskushermoston muodostama kokonaisuus, joka ylläpitää maha-suolikanavan homeostaasia kahdensuuntaisella viestinvälityksellä ja tarjoaa useita mahdollisuuksia interventioihin.

Sokerina pohjalla: In press -artikkeleita ja kolumni

Tässä numerossa on kolme In press -artikkelia. Tämän artikkelityypin tarkoituksena on esitellä tiiviissä muodossa suomalaisten tutkijoiden ulkomaisissa lehdissä julkaisemia korkeatasoisia artikkeleita. Artikkelien aiheina ovat sähköpotkulautavammat, takrolimuusi PSC-maksansiirron jälkeen ja glukokortikoidihoitoa saaneiden äitien lasten infektiotaudit.

Kannattaa lukea myös Lasse Pakasen kolumni ”Oikeus ja totuus”.

Jäsen, lue numero 22/2023 »