Tätä Duodecim-lehteä ovat olleet toimittamassa neljä lääketieteen opiskelijaa: Klaus Kartila, Peppi Kinnunen, Julia Palosara ja Henrik Wistrand. He suunnittelivat teemanumeron tieteellistä sisältöä ja olivat oppimassa käsikirjoitusten vertaisarviointia muun toimituskunnan kanssa. Kannattaa kuunnella numeron podcast, jossa Klaus keskustelee Kari Hevossaaren kanssa lehden sisällöstä!
Opiskelijat-teemanumeron avaa opiskelijatoimittajiemme pääkirjoitus, jossa pohditaan lääkärikoulua nyt ja tulevaisuudessa. Toisessa teeman pääkirjoituksessa arkkiatri Risto Pelkonen muistelee, minkälaista lääketieteen opiskelu oli 1950-luvulla – siihen liittyivät muun muassa kissa ja hauki.
Opiskelijanumeron tieteelliset vertaisarvioidut artikkelit koskevat EKG-tulkinnan kompastuskiviä, thoraxkuvan tulkintaa ja farmakogenetiikkaa. Muissa kirjoituksissa käsitellään lääketieteen opiskelijan ensimmäistä kertaa vuodeosastolla töissä, syväreiden tekemistä ja eri lääkiskaupunkeja.
Kolumnissaan Aaro Tarvainen kuvaa lääkisopiskelua pandemian varjossa. Pandemia etäopetuksineen kolahti erityisesti prekliinisen vaiheen opiskelijoiden näpeille. Toisaalta lääketieteen opiskelijat olivat etuoikeutetussa asemassa, kun he kuitenkin saivat kliinistä opetusta myös läsnä.
Tyypin 2 diabeteksen hoidosta
Kaksi Näin hoidan -artikkelia käsittelee tyypin 2 diabeteksen hoitoa. Ensimmäisen aiheena on nuorena alkava tyypin 2 diabetes, jossa beetasolujen toimintahäiriön eteneminen ja lisäsairauksien ilmaantuminen on nopeampaa ja hoitovaste huonompi kuin myöhemmin alkavassa taudissa. Hoidon ytimessä on ohjaaminen liikunnalliseen aktiiviseen ja säännölliseen ruokailuun. Raskauden mahdollisuus täytyy huomioida varhaisessa vaiheessa, koska sen alkaminen suunnitellusti on tärkeää.
Toisen artikkelin aiheena on iäkkään henkilön tyypin 2 diabeteksen hoito. Ikääntymiseen liittyy paljon erityispiirteitä, jotka vaikuttavat hoidon suunnitteluun. Hoidon tavoitteet asetetaan yksilöllisesti huomioiden taudin kesto, elinajan odote ja henkilön toimintakyky. Hypoglykemiariskiin kiinnitetään erityistä huomiota, jotta hoito olisi turvallista.
Muut artikkelit käsittelevät lasten akuutin myelooisen leukemian (AML) uutta kansainvälistä hoito-ohjelmaa, geenipoikkeamista johtuvia autoinflammatorisia sairauksia, maahanmuuttotaustaisten lasten mielenterveyttä sekä arviointia erikoislääkärikoulutuksessa.
Lue numero 21/2023 »