Eduskuntavaalien alla julkisuuteen tulee monenlaisia heittoja, ehdotuksia ja pohdittavia.
Yksi tuore sellainen on kansanedustaja Antti Rinteen (sd.) ajatus aikuisväestön ”neuvolatarkastusten” aloittamisesta.
Ajatus kohdentamattoman terveystarkastamisen terveyttä edistävästä voimasta näyttää elävän ja voivan hyvin, vaikka melko yksiselitteinen tutkimusnäyttö on tämän ajatusmallin kumonnut. Rinteen tultua julkisuuteen ehdotuksineen tapahtui salamahaastattelu ollessani satamassa odottamassa laivaan pääsyä – perjantaina iltapäivällä puhuttiin toimittajan kanssa puhelimessa ja samana päivänä juttu oli jo julki. Aihe oli ilmeisesti noussut esille siellä, missä kaikki tärkeä tapahtuu: Twitterissä useampi kollega oli jo ottanut kielteistä kantaa ja ihmetellyt ajatusta käynnistää aikuisten terveystarkastukset.
Koko ajatus kohdentamattoman tarkastamisen hyödystä on merkillinen. Sehän olisi juuri sitä, mistä työterveyshuolto on luopumassa. Kohdennetut tarkastukset ovat eri asia – esimerkiksi jos ja kun tiedetään tietynlaisen työn riskit, tarkastetaan sitä työtä tekeviä. Tarkastus sellaisenaan on tietenkin vain alku, kaiken seulonnan aloittamiselle pitää olla perusteet ja selvä suunnitelma jatkoista.
Kirjoituksia siitä, miten päätösten tulisi perustua tutkittuun tietoon, on varmasti jokainen nähnyt ja lukenut. Näyttää siltä, että näin ei käytännössä kuitenkaan tapahdu. Ymmärrettävää, kun ymmärtää, miten ihmiset päätöksiä tekevät. Koskaan päätökset eivät synny pelkän tiedon varassa, eikä edes tutkittu tieto tee päätöksiä. Niitä tekevät ihmiset, ja aina ovat mukana tunteet ja arvot – jokaisen päätöksentekijän arvojen merkitys on suuri. Lisäksi käytettävissä olevat resurssit vaikuttavat.
Heti liikkeelle – asiantuntijat listasivat seitsemän asiaa
Samaan aikaan kun Rinteen ehdotus levisi julkisuuteen, julkaistiin myös sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijaryhmän työn tulos. Mitä pitäisi tehdä terveyserojen vähentämiseksi? Selkeästi muotoiltu lista on jaettu heti toimeenpantaviin ja pitkällä tähtäimellä välttämättömiin päätöksiin. Heti tehtävät seitsemän asiaa kuuluvat tiivistetysti:
1. Vähennetään lapsiperheköyhyyttä.
2. Kaikki lapset varhaiskasvatuksen piiriin kolmevuotiaina.
3. Jokaiselle nuorelle perusasteen jälkeinen tutkinto.
4. Toteutetaan terveyttä edistävä ruokavaliosiirtymä joukkoruokailussa.
5. Terveysperusteinen vero.
6. Pidättäydytään kaupallisten intressien lisäämisestä alkoholimarkkinoille.
7. Sijoitetaan psykiatrinen avohoito kynnyksettömänä palveluna sotepaleluihin.
Vain seitsemän asiaa. Nyt niitä päätöksiä, tunteella, että terveyseroja saadaan kavennettua!
Moi
Hienoa. Omat Viisi kovaa kaventajaa -ehdotukseni on julkaistu Potilaan lääkärilehdessä 2013.