Vuoden ensimmäinen Duodecim-lehti on ilmestynyt – kiinnostavia katsauksia ja artikkeleita kliinisiin ongelmatilanteisiin

Vuoden 2023 ensimmäisen numeron Toimitukselta-tekstin on laatinut Duodecim-lehden lääketieteellisen toimituksen psykiatrijäsen Jaana Suvisaari. Hän pohtii alkoholin terveyshaittojen takana olevia alkoholin käyttötapoja ja juomavalintoja In press -artikkelin perusteella. Tipattoman tammikuun jälkeen alkoholia kannattaa juoda korkeintaan kohtuullisesti ja välttää väkeviä alkoholijuomia ja suuria kertamääriä.

Käytännönläheisesti lapsen kaulapatista ja loppuraskauden akuutista vatsakivusta

Näin tutkin ja Näin hoidan -artikkeleissa on tarkoitus antaa käytännön lääkärille suomalaisiin oloihin sovellettuja ohjeita kliinisiin ongelmatilanteisiin.

Lapsen kaulapatin kuvantamista koskevassa kirjoituksessa todetaan, ettei lapsen yksittäistä, hernemäistä ja oireetonta imusolmuketta käytännössä koskaan tarvitse kuvantaa.

Vatsakipu on yleinen raskaudenaikainen oire. Sen taustalla voi olla raskauteen liittyviä fysiologisia muutoksia tai vakavia raskauskomplikaatioita mutta myös raskauteen liittymättömiä syitä. Näistä saa hyvän kuvan Akuutti vatsakipu loppuraskaudessa -artikkelista.

Kiinnostavia katsauksia

Bakteerien avulla antibiootteja mikrobi-ja syöpälääkkeiksi -artikkelissa muistutetaan, mikrobipohjaisten luonnonyhdisteiden vahvasta historiasta lääkekehityksessä. Luonnonyhdisteiden kemiallisen monimuotoisuuden jatkuva laajeneminen mahdollistaa myös uusien mikrobi-ja syöpälääkkeiden kehittämisen.

Uniongelmat ovat yleisiä psykoosisairauksissa. Näitä hoitamalla pystytään parantamaan monipuolisesti psykoosipotilaiden terveyttä ja hyvinvointia.

Faktantarkistusta: sisäilma ja terveys -artikkelissa käsitellään sisäilma-aiheisissa kyselytutkimuksissa ilmenneitä väärinkäsityksiä sekä muita huonosti tunnettuja aiheita, jotka nousevat usein esiin sisäilmakeskustelussa.

Numerossa on mukana myös ”Amerikan Nobelista” eli Laskerin säätiön peruslääketieteellisen tutkimuksen vuoden 2022-palkinnosta kertova kirjoitus. Se myönnettiin kolmelle integriini-adheesioreseptorien löytäjälle, joista yksi on yhdysvaltalais-suomalainen Erkki Ruoslahti.

Jäsen, lue vuoden ensimmäinen numero »