Päivitetty Astman Käypä hoito -suositus korostaa astmapotilaiden henkilökohtaista ohjausta. Vaikeaakin astmaa voidaan nykyään hoitaa tehokkaasti. Kortisonin käyttöä astman hoidossa pyritään vähentämään.
Tuore Astman Käypä hoito -suositus korvaa aiemman, vuonna 2012 laaditun suosituksen. Uusi suositus yhtenäistää hoitokäytäntöjä ja antaa keinoja sairauden pitkäaikaiseen hallintaan ja pahenemisvaiheiden estämiseen.
– Astman hoito on kehittynyt kymmenessä vuodessa merkittävästi. Erityisesti vaikean astman hoitomahdollisuudet ovat parantuneet dramaattisesti uudenlaisen lääkeaineryhmän myötä. Nyt meillä on työkalut saada lähes kaikki vaikeaakin astmaa sairastavat hyvään kuntoon, suositustyöryhmän puheenjohtaja, professori, lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri Mika Mäkelä kertoo.
Astma hallintaan henkilökohtaisella ohjauksella
Viime vuosina on opittu tunnistamaan astman eri fenotyyppejä eli ilmiasuja kliinisten piirteiden, kuten astman alkamisiän, oireiden vaikeuden, pahenemisvaiheiden esiintymisen ja liitännäissairauksien perusteella. Astma voidaan myös jakaa tulehdusmekanismin mukaisiin alatyyppeihin. Taudin tarkempi määrittely mahdollistaa aiempaa yksilöllisemmän hoidon toteuttamisen.
– Astmapotilaan hoidossa pyritään nyt henkilökohtaisempaan otteeseen. Esimerkiksi enää ei kaikille astmapotilaille suositella rutiininomaisesti lääkityksen lisäämistä flunssan aikana. Kortisonilääkityksen osalta suositellaan suurempaa harkintaa, ja sitä tulee käyttää vain todelliseen tarpeeseen. Oireiden vaihtelu ja pahenemisvaiheet vaihtelevat erityyppisissä astmoissa ja hoito tulee suunnitella sen mukaisesti.
Astman hyvä hallinta vaatii säännöllistä seurantaa, johon kuuluu oireiden ja riskitekijöiden kartoitus sekä lääkekäytön tarkistaminen. Keuhkojen toimintaa pitäisi seurata spirometrialla 2–5 vuoden välein tai tiheämmin, mikäli astma ei ole hallinnassa tai potilaalla on riskitekijöitä pahenemisvaiheille. Lapsilla seurantaa tehdään yleensä vuosittain.
Astmaan voi sairastua missä iässä tahansa
Astma on pitkäaikainen keuhkosairaus, johon kuuluvat keuhkoputkien lisääntynyt supistumisherkkyys ja siihen liittyvä keuhkoputkiston limakalvotulehdus. Tavallisia oireita ovat yskä, limaneritys, painon tunne rintakehällä, hengenahdistus ja uloshengityksen vinkuminen.
Astmaa sairastaa Suomessa yli 280 000 ihmistä. Se on kolmanneksi yleisin erityiskorvattava sairaus verenpainetaudin ja diabeteksen jälkeen.
Astmaan voi sairastua missä iässä tahansa. Suurin osa sairastumisista todetaan aikuisiällä.
Astman riskitekijöitä ovat perinnöllinen alttius, allerginen nuha, tupakointi ja tupakansavulle altistuminen ja ylipaino. Astman kehittymisen riski voi lisääntyä myös tietyissä ammateissa, kuten leipurin, maanviljelijän ja maataloustyöntekijän, maalaajaan, siivoojan, tarjoilijan, metalli- ja puutyöntekijän ja hoitohenkilökunnan töissä.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkärisyhdistyksen, Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen, Suomen Lastenlääkäreiden Allergologiayhdistyksen ja Suomen Kliinisen Fysiologian yhdistyksen asettama työryhmä on laatinut 29.3.2022 julkaistavan Astman Käypä hoito -suosituksen.