Viikon tiedenostoista löydät vihjeitä kliinikolle diabeetikkopotilaan lääkevalintaa sekä täydennät tietojasi ruskean rasvan hyödyistä ja ennenaikaisen vanhenemisen tutkimuksen edistyksestä.
SGLT-2-estäjät ja GLP-1-agonistit vertailussa
Sekä SGLT-2-estäjien että GLP-1-agonistien on osoitettu vähentävän diabetesta sairastavien sydän- ja verisuonikomplikaatioita ja munuaistaudin etenemistä. Mutta onko näiden kahden lääkeryhmän välillä eroja? Jättimäinen BMJ:ssä julkaistu meta-analyysi käsitti 764 kliinistä tutkimusta ja yli 420 000 potilasta. Kaikki osatutkimukset liittyivät tilanteeseen, jossa jompikumpi lääketyyppi oli liitetty olemassa olevan diabeteslääkityksen päälle. Ja taas, aivan niin, kumpikin lääkeryhmä vähensi kokonaiskuolevuutta, kuolevuutta sydäntauteihin sekä munuaisongelmia. Mutta hienoisia eroja todettiin myös: SGLT-2-estäjät olivat parempia sydämen vajaatoiminnan etenemisen estossa, kun taas GLP-1-agonistit estivät tehokkaammin aivoinfarkteja. SGLT-2-estävät aiheuttivat riskin genitaali-infektioille, kun taas GLP-1-agonisteiden käyttöön saattoi liittyä lisääntyneitä maha-suolikanavan vaivoja. Kumpikin lääkeryhmä melko varmasti vähensi painoa. Tulokset eivät sinänsä sisällä uutta ja yllättävää, mutta saattavat antaa kliinikolle vihjeen lääkevalinnasta tietyn riskiprofiilin omaavan diabetespotilaan kohdalla.
https://www.bmj.com/content/bmj/372/bmj.m4573.full.pdf
Ruskea rasva on hyväksi sydämelle
Ihmisellä voi olla metabolisesti aktiivista, termogeenista ruskeaa rasvaa muun muassa kaulan, kainaloiden ja välikarsinan alueella, ja sen esiintymisen on katsottu assosioituvan suotuisiin metabolisiin muuttujiin ja esimerkiksi pienempään painoindeksiin. Yhdysvaltalais-saksalainen tutkijaryhmä hyödynsi valtavan suurta positroniemissiotomografian (PET) avulla tutkittua potilasaineistoa; Nature Medicine-lehdessä julkaistu retrospektiivinen sarja käsitti yli 52 000 potilasta. Ruskean rasvan esiintyminen liittyi potilaiden seurannassa sydän-verisuonitautien ja metabolisten sairauksien pienempään riskiin. Erityisesti ruskean rasvan määrä assosioitui tyypin 2 diabeteksen, dyslipidemioiden, sepelvaltimotaudin, aivoverenkierron häiriöiden, sydämen vajaatoiminnan ja kohonneen verenpaineen vähäisempään esiintyvyyteen. Näihin olivat ilmeisesti vaikuttamassa suotuisammat veren glukoosin, triglyseridien ja HDL-kolesterolin pitoisuudet. Ruskean rasvan tuottama etu tuli erityisesti näkyviin lihavilla ihmisillä. Jännittävä ruskea rasva paljasti jälleen pienen palasen sisältämistään salaisuuksista, mutta vielä ei taida olla aika rutiiniluontoisille PET-tutkimuksille.
https://www.nature.com/articles/s41591-020-1126-7.pdf
Uutta vanhenemisen estolääkkeistä – hiiriä ja ihmisiä
Hutchinson–Gilfordin progeria on hyvin harvinainen syndrooma, jonka aiheuttaa lamiini A -geenin (LMNA) pistemutaatio. Mutaation aiheuttaman RNA:n silmukointihäiriön seurauksena syntyy toksista proteiinia, progeriinia, joka puolestaan kiihdyttää vanhenemista siten, että sairas lapsi kuolee vanhuksena keskimäärin 14 vuoden iässä. Yhdysvaltalaiset tutkijat kuvaavat Naturessa häikäisevän tutkimussarjan, jossa käytettiin hyväksi CRISPR-tekniikalle sukua olevaa ABE-nukleotidimuokkausta. Yksi ainoa injektio virusvektoriin kiinnitettyä ABE-reagenssia eläviin progeriaa poteviin hiiriin korjasi RNA:n silmukointia ja vähensi progeriinin määrää siten, että hiirten elinikä kasvoi 215 päivästä 510 päivään. Tutkijat pystyivät toistamaan myönteiset biokemialliset tulokset ihmispotilaiden fibroblastiviljelmissä, mistä onkin vain askel elävien progeriapotilaiden geenimuokkaushoitoon.
Progeriaan liittyvä tutkimus etenee myös toisella tasolla. FDA on juuri hyväksynyt ensimmäisen vanhenemisen estoon tarkoitetun lääkkeen käyttöönoton. Lääke (lonafarnibi, Eiger BioPharmaceuticals) estää progeriinin farnesylaation, jolloin progeriinin solunsisäinen prosessointi palautuu osittain normaaliksi. Alustavissa 62 potilasta käsittävissä tutkimuksissa progeriapotilaiden elinikä piteni keskimäärin 2,5 vuotta. Valitettavasti vain tavalliset ikääntymisprosessit ovat mutkikkaampia kuin poikkeavan progeriinin aiheuttamat.
https://www.nature.com/articles/s41586-020-03086-7
https://www.nature.com/articles/s41587-020-00802-6.pdf
Terveysportin Tiedenostot-palstalta löydät professori emeritus Kimmo Kontulan laatimia referaatteja ajankohtaisista tieteellisistä julkaisuista. Siirry Terveysportin Tiedenostot-osioon (ei vaadi tunnistusta).