Lääkäriseura Duodecim ja Finska Läkaresällskapet kannattavat sote-alueiden järjestämisen siirtämistä suurempien yksiköiden vastuulle. Hallituksen lopullisessa sote-esityksessä tulisi kuitenkin huomioida voimakkaasti hoidon vaikuttavuus sote-toiminnan järjestämisen ja rahoituksen perustana.
Lääkäriseurat eivät ota kantaa maakuntien määrään, kokoon ja toimintakykyyn, mutta painottavat sote-uudistuksessa palvelutuottajien, maakuntien, yhteistyöalueiden ja kansallisen tason tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa, jonka edellytykset tulisi kirjata lakiin.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on integroitava tarkoituksenmukaisesti ja väestön tarpeiden mukaan
Paras vaikuttavuus saadaan integroimalla koko elämänkaaren mittainen palveluketju (neuvolat, oppilashuolto, työterveyshuolto, erilaiset aikuisneuvolat, perus- ja erikoistason sairaanhoito, sosiaalihuollon palvelut ja vanhustenhuolto) sote-uudistuksen alkuperäisen tavoitteen mukaisesti. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota lapsuus- ja nuoruusikäisten palveluihin, ja olisi turvattava äitiys- ja lastenneuvoloiden mahdollisuudet konsultoida erikoisalojen asiantuntijoita. Kouluterveydenhuollon ja koko oppilashuollon tulee olla osa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää.
Tietoa pitää kartuttaa johdonmukaisesti henkilökohtaisesta terveydestä ja sitä uhkaavista tekijöistä
Sosiaali- ja terveydenhuollossa kertyy valtavasti resurssi- ja tulostietoa monista lähteistä eri varastoihin. Tietovarastojen käyttö pitäisi olla mahdollista toiminnan arvioimisessa, ohjaamisessa ja suunnittelussa. Tämä edellyttää myös lainsäädännön muutoksia mm. tietosuojakysymyksissä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjauksen ja valvonnan pitää tapahtua sen omassa viitekehyksessä
Jatkossa on kriittistä saada organisaatiorakenteen mukaisen tiedolla ohjaamisen rinnalle asiakasprosessin hallintaa ja johtamista sekä asiakkaiden itsensä keräämää ja tuottamaa kokemuksellista tietoa. Tämän toiminnan tavoitteena on tuottaa asiakkaalle mielekkäitä ja vaikuttavia palveluita tehokkaasti. Tähän perustuu esimerkiksi Käypä hoito -suositustoiminta.
Koulutuksen on oltava kiinteä osa toimintaa
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten jatkuva ammatillinen koulutus ja kehittyminen on palvelujärjestelmän laadun tae. Kaikilla palvelutuotannon tuotanto-organisaatioilla tulee olla sopimuksiin perustuva koulutusvelvollisuus, joka liittyy johonkin yleisesti ja mieluiten kansainvälisesti hyväksyttyyn koulutuksen horisontaaliseen sisältö- ja laatukehykseen. Tällaista laaturakennetta ei Suomessa toistaiseksi ole, joten se tulisi käynnistää mahdollisimman pian sote-uudistuksen rinnalla.
Tutkimus ja kehittäminen on oleellista hoidon laadulle
Potilasasiakkaiden tarpeeseen perustuva lääketieteellinen hoito perustuu terveydenhuollossa tutkittuun tietoon, näyttöön. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantojärjestelmien tulee ottaa huomioon tieteellisen tutkimuksen tarpeet, vaatimukset ja rakenteet.
Yliopistosairaaloiden erityisasema huomioitava
Yliopistosairaalan ja yliopiston kiinteä yhteistyö on välttämätöntä yliopistosairaalan toiminnalle. Tämä edellyttää tavoitetta tukevia rakenteita ja rakenteet mahdollistavaa lainsäädäntöä. Hallituksen esityksessä yliopistosairaalat mainitaan vain järjestämislain 32 §:ssa, eikä yliopistosairaalan erityispiirteistä ja yhteistoiminnasta yliopiston kanssa mainita. Lainsäädäntö ei tässä kannusta integraatioon vaan toimijoiden erillisyyteen.