Palkitsemme vuosittain kaksi lääketieteen opiskelijaa hyvästä ammattikielen taidosta. Tänä vuonna Iso-Niilo myönnettiin Mikko Hakolalle ja Pikku-Niilo-palkinto Roope Tuorille. Palkintojen arvo on 2 000 ja 1 500 euroa.
Palkinnot myönnettiin Lääketieteen sanastolautakunnan järjestämän kirjoituskilpailun perusteella. Kilpailussa opiskelijoiden tehtävänä oli kirjoittaa potilaalle suunnattu teksti, jossa kuvataan jonkin sairauden toteamista, hoitoa ja ennustetta.
Turun yliopistossa toista vuotta lääketiedettä opiskeleva Mikko Hakola valitsi aiheekseen synnynnäisen kierokaulaisuuden. Taaperon isänä hän oli jo entuudestaan perehtynyt vauvaikäisten sairauksiin.
”Vauvojen pään pyöreydestä ja epäsymmetrisyyksistä keskustellaan paljon vanhempainryhmissä, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Tilan yleisyyteen nähden siitä on verrattain vähän vanhemmille tarkoitettua tietoa. Epätietoisuudessa vastauksia ja ratkaisuja lähdetään herkästi etsimään lääketieteen ulkopuolelta”, alkuvuodesta jälleen isäksi tuleva Hakola kertoo.
Roope Tuori valitsi aiheekseen yleisen mutta alidiagnosoidun sairauden, endometrioosin.
”Moni nainen kärsii tietämättään turhaan, vaikka oireita lievittävää hoitoa olisi saatavilla. Lisäksi endometrioosi on monesti oirekuvaltaan epämääräinen, minkä takia huolellisella haastattelulla tehty anamneesi korostuu”, Tampereella toista vuotta lääketiedettä opiskeleva Tuori toteaa.
Ymmärrettävä kieli on osa hyvää hoitoa
Kirjoituskilpailuun osallistui 63 opiskelijaa. Kilpailun tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden suomen kielen osaamista ja kannustaa tulevia lääkäreitä käyttämään hyvää ammattikieltä.
Sanastolautakunnan puheenjohtaja Kaija Aho Eerolan mukaan opiskelijat osasivat jäsentää kilpailutekstinsä loogisiksi, noin 400 sanan mittaisiksi kokonaisuuksiksi:
”Kuitenkin lauseiden viittaussuhteiden, kongruenssin ja välimerkkien käytössä riittää vielä kohennettavaa, mihin lautakunta on kiinnittänyt huomiota aiempinakin vuosina. Tekstit olivat keskimäärin sisällöllisesti korkeatasoisia ja tasalaatuisia, jolloin kielellinen hioutuneisuus nosti esiin parhaimmistoa.”
Mikko Hakolan mielestä ammattikielen kansantajuistaminen osoittautui yllättävän työlääksi. Opintojen edetessä lääketieteen termit ja ilmiöt alkavat tuntua itsestäänselvyyksiltä, jolloin voi olla vaikea tunnistaa, mitkä asiat ovat potilaalle vieraita.
”Vaatii aktiivista ajattelua, että ensin tunnistaa hankalat asiat ja sitten vielä saattaa ne ymmärrettävään muotoon. Jos lääkäri ei kiinnitä tähän yhtään huomiota, viesti ei suurella todennäköisyydellä mene perille.”
Roope Tuorin mielestä lääkärin sanoilla voi olla lähes yhtä suuri merkitys kuin hänen teoillaan.
”Lääkärin käyttämä kieli ja tapa kohdata potilas ovat tärkeä osa hoitoa, sillä tässä työssä ei hoideta sairautta, vaan ihmistä. Siksi lääkärin ammattitaito näkyy erityisesti tavassa olla ihminen ihmiselle.”
- Iso-Niilo: Mikko Hakola, Synnynnäinen kierokaulaisuus hallintaan vanhempien tuella
- Pikku-Niilo: Roope Tuori, Endometrioosi
Palkinnot myönnettiin Duodecimin vuosipäivän symposiumissa Helsingissä 13.11.2026.
Kuva: Anna Autio