Parodontiitti voi johtaa systeemiseen matala-asteiseen tulehdukseen.
Gingiviitti eli ientulehdus johtuu bakteeriplakin kertymisestä hampaiden pinnoille ja sitä esiintyy valtaosalla suomalaisista. Sen yleisimpiä oireita ovat ikenien turvotus ja punoitus sekä ienverenvuodot esim. hampaita harjatessa.
Hoitamaton gingiviitti voi johtaa parodontiittiin eli hampaiden kiinnityskudossairauteen, jota esiintyy n. kolmasosalla suomalaisista aikuisista. Parodontiitin keskeisiä muutoksia ovat ikenen tulehdusmuutokset, havaittavien ientaskujen muodostuminen, kliininen kiinnityskato ja röntgenologisesti havaittava alveoliluukato. Vaikeammassa parodontiitissa ilmenee myös hampaiden lisääntynyttä liikkuvuutta ja ienrajan vetäytymistä.
Parodontiitille altistavat puutteellisen omahoidon lisäksi mm. tupakointi ja muut nikotiinituotteet sekä huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes.
Hoitamattomaan parodontiittiin liittyvä paikallinen tulehdus sekä suun bakteerikirjon epätasapaino johtavat krooniseen, matala-asteiseen systeemiseen tulehdukseen. Tätä kautta se liitetään useiden kroonisten sairauksien, kuten sydän- ja verisuonisairauksien, diabeteksen, nivelreuman ja Alzheimerin taudin, suurentuneeseen riskiin.
Hoidossa keskeistä on riskitekijöihin vaikuttaminen. Bakteeribiofilmi ja sitä retentoivat tekijät, kuten hammaskivi, poistetaan mekaanisesti. Vaikeassa tautimuodossa saatetaan tarvita myös kirurgista hoitoa.
Gingiviittiä ja siten myös parodontiittia ehkäistään parhaiten hyvällä omahoidolla. Hampaat harjataan huolellisesti pehmeällä harjalla, mieluiten sähköisellä, ja hammasvälit puhdistetaan hammasväliharjalla, -langalla ja/tai silikonisella harjatikulla.
Lue lisää Lääkärin käsikirjan kokonaan päivitetystä artikkelista Parodontaalisairaudet (gingiviitti ja parodontiitti).
Terveysportti-palvelu on maksullinen. Kysy lisätietoja organisaatiokäyttöön terveysportti(at)duodecim.fi.