Jokainen pelastunut sydänpysähdyspotilas tarvitsee ensin auttajan ja vasta sitten tehohoidon ja teknologian. Käynnissä on kansalaisaloite, joka toisi elvytystaidot jokaisen suomalaisen lapsen saataville peruskouluun – näin taattaisiin koulusta ja asuinpaikasta riippumatta valmiudet toimia hätätilanteessa.
Olin kesälomani loppuvaiheilla juoksemassa minulle rakkaan Pyhä-Luoston kansallispuiston poluilla. Mielessäni pyörivät uutiset aiemmin terveiden, omaan ikäluokkaani kuuluvien äkillisistä sydänkuolemista.
Lasten rytmihäiriösairauksia hoitavalle lääkärille nämä tarinat ovat osa työnkuvaa. Kuitenkin jokainen niistä edelleen pysäyttää.
Noitatunturin rinteen rakkaa kavutessani mietin omia potilaitani ja sitä, miten sattumanvaraista avun saaminen on sydänpysähdyksen sattuessa. Aiemmin terve nuori sai yllättäen elvytystilanteeseen johtaneen rytmihäiriön. Läheiset onneksi tunnistivat tilanteen nopeasti ja aloittivat elvytyksen viiveettä.
Nopean ja tehokkasti toteutetun maallikkoelvytyksen, hyvän ensihoidon ja modernin tehohoidon ansiosta nuori toipui ilman pysyviä oireita ja palasi normaaliin elämään rytmihäiriötahdistin rinnassaan. Valitettavasti mieleen muistui myös tapauksia, jotka eivät päättyneet onnellisesti.
Auttamishalua löytyy, rohkeutta tarvitaan lisää
Kaikki sydänpysähdyksen saaneet eivät selviä, mutta tähtien ollessa kohdillaan autettava on autettavissa ja paikalle sattuu auttaja, joka uskaltaa ja osaa toimia.
Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat auttamishaluisia, mutta moni ilmoittaa epävarmuuden omista taidosta olevan suurin este elvytyksen aloittamiselle.
Pyhä-Luoston kesäisellä retkellä syntyi ajatus kansalaisaloiteesta elvytystaitojen tuomiseksi osaksi peruskoulua. Se ei tullut ensisijaisesti ajatuksesta opettaa rintakehän painelua. Se syntyi halusta vahvistaa auttamisen kulttuuria ja lisätä rohkeutta toimia odottamattomissa tilanteissa.
Lapsikin osaa auttaa
Jokaisella ihmisellä on tarve kokea olevansa merkityksellinen. Peruskoulussa toteutettava elvytysopetus on viesti siitä, että lapsikin on yhteisön arvokas jäsen ja luottamuksen arvoinen. Se kertoo oppilaalle, että toisen ihmisen henki ja hyvinvointi ovat myös hänen asiansa.
Noitatunturin huipulle päästyäni olin luonnostellut mielessäni kansalaisaloitteen, jossa jokaiselle suomalaiselle lapselle taattaisiin koulusta ja asuinpaikasta riippumatta valmiudet toimia hätätilanteessa.
Nyt tuosta hetkestä on kulunut kolme kuukautta, ja aloitetta on kannattanut jo lähes 10 000 suomalaista. Vaadittuun 50 000 kannatukseen on vielä matkaa, mutta aloitteen saama näkyvyys on jo nyt muistuttanut elvytystaitojen tärkeydestä ja lisännyt elvytysopetuksen kysyntää kouluissa eri puolella Suomea.
Ensin tarvitaan auttaja
Hiljattain eräänä syksyisenä aamuna sairaanhoitaja soitti ja kertoi yön aikana tulleesta rytmihäiriötahdistimen etälähetyksestä. Seurannassamme ollut nuori oli saanut nukkuessaan kammiovärinän ja iskuhoidon. Moderni teknologia oli pelastanut hänen henkensä ilman, että hän itse edes huomasi asiaa.
Mutta hienoinkaan tahdistinteknologia ei pelasta ihmistä, joka ei ole selvinnyt ensimmäisestä sydänpysähdyksestään. Siihen tarvitaan avuksi toinen ihminen, ja se ihminen voi olla meistä kuka tahansa.
Auttaisitko sinä osaltasi kannattamalla kansalaisaloitetta?
Maailman elvytyspäivää vietetään 16.10.2026. Kansalaisaloite esittää, että elvytysopetuksen järjestäminen sisällytetään valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin ja järjestetään siten, että jokainen peruskoulun oppilas saa vuosittain ikätasolleen soveltuvaa opetusta. Aloitteen voi allekirjoittaa 13.1.2027 saakka.
Vastaa