Harva työkalu on muuttanut käsitystäni terveyskeskustyöstä yhtä paljon kuin Duodecim Terveyshyötyarvio. Sen avulla terveyskeskuslääkärin työ laajenee vastaanotolta siihen, mitä yleislääketieteen ytimessä tavoitellaan: vaikuttavaan kansanterveystyöhön.
Rohkea rokan syö.
Sillä ajatuksella lähdin omalääkäriksi vuoden kestävään ammattiharjoittajapilottiin keskisuomalaiseen pieneen kuntaan, Toivakkaan. Pääni sisällä oli vuosien aikana hiljalleen kypsynyt ajatus siitä, ettei terveyskeskusten alakulo ja ahdinko voi olla ratkaisematon ongelma. Lisäksi opiskeluaikana yleislääketieteen kurssilla puhuttiin paljon kansanterveystyöstä, mutta työelämässä tähän en juurikaan ollut törmännyt. Oli siis ollut tunne, etten ole päässyt tekemään koulutustani vastaavaa työtä.
Melko nopeasti 2200 toivakkalaisen omalääkärinä kävi selväksi, että työnsarkaa on paljon. Halusin kuitenkin uskoa, että fokusoimalla oleellisiin asioihin ongelmat ovat ratkaistavissa. Yksi merkittävä tekijä työn tukena oli vaikuttavuusmittarien läsnäolo. Mittareita oli useita, kuten hoidonjatkuvuutta kuvaava SLICC (St. Leonard’s Index of Continuity of Care) ja hoitoon pääsyä kuvaava T3-aika.
Näiden lisäksi mitattiin myös hoidon laatua. Juuri tässä kuvaan astui Duodecim Terveyshyötyarvio, joka muutti käsitystäni siitä, mitä yleislääkärin työ voi parhaimmillaan olla.
Sairauksien seulontaa
Terveyshyötyarvio on potilastietojärjestelmien rakenteisen potilasdatan yhdistävä työkalu, jolla pystytään poimimaan väestöpoolista potilaita sairauskohtaisesti ja näin edistämään jo yleislääketieteen kurssilla mainittua kansanterveystyötä. Sen avulla pystyn esimerkiksi löytämään väestöstäni potilaat, joilla on diagnosoitu verenpainetauti ja tämän myötä ohjaamaan potilaita verenpainekontrolliin. Terveyshyötyarviota käyttäessä tuli ensimmäistä kertaa urallani tunne, että nyt pystyn tekemään oikeasti kansanterveystyötä ja pystyn tekemään työtä, joka on vaikuttavaa.
Hetkessä terveyskeskuslääkärin työ muuttui entistäkin kiehtovammaksi ja tämä yhdistettynä omalääkärin työssä loistavasti toteutuvaan hoidon jatkuvuuteen ja lääkäri-hoitaja-työparityöskentelyyn, huomasin tekeväni unelmatyötäni! Myös potilaiden tyytyväisyys huokui usein vastaanottotilanteissa. Se näkyi konkreettisesti sekä sydäntä että jalkoja lämmittävien villasukkien määrässä, joita potilaat toivat kiitokseksi saamastaan hoidosta.
Kohti parempaa luottamusta ja vetovoimaa
Mitä kaikkia mahdollisuuksia terveyshyötyarvio tuokaan tulevaisuudessa, kun tämä yhdistetään oikealla tavalla tekoälyyn? Voisiko vihdoin käydä niin, että terveyskeskuslääkärille jää enemmän aikaa siihen mihin lääkäriä terveyskeskuksessa oikeasti tarvitaan: potilaan kohtaamiseen ja luottamuksen luomiseen?
Luottamuksesta onkin viime aikoina ollut enenevässä määrin puhetta kuten THL:n tutkimusprofessorin Markus Perolan blogissa ”Luottamus on terveydenhuollon väline, jota mikään teknologia ei korjaa”. Teknologia voisikin vapauttaa aikaa juuri siihen, mitä se ei itse pysty korvaamaan.
Parhaimmillaan terveyskeskuslääkärin työ muuttuu entistä mielekkäämmäksi, työn vetovoima vahvistuu ja perusterveydenhuolto saa uusia mahdollisuuksia kukoistaa.
Lisää käytännön oivalluksia ja tarinoita hohdokkaaksi muodostuneesta terveyskeskustyöstä seuraavassa blogitekstissä.
Kolmen blogitekstin sarjassa yleislääketieteen erikoislääkäri Timo Wihersaari pohtii, millaiset työkalut auttavat kehittämään perusterveydenhuoltoa parempaan suuntaan. Wihersaaren ajatuksia voi lukea lisää hänen LinkedIn-profiilistaan.