Muuttunut klotsapiinin verenkuvaseuranta, lasten ja nuorten ADHD-lääkityksen alueelliset erot sekä uskonnon merkitys terveydenhuollon kohtaamisissa. Päätoimittaja Jaana Suvisaari poimii uusimmasta Duodecim-lehdestä 16/2026 kolme artikkelia, joihin kannattaa tutustua.
1. Klotsapiinilääkityksen muuttunut verenkuvaseuranta – uusi ratkaisumalli turvallisen lääkehoidon tueksi
Saana Eskelinen ja Annika Kiiski
Klotsapiinilääkitystä käytetään Suomessa paljon muulle psykoosilääkehoidolle resistentin skitsofrenian hoidossa. Agranulosytoosiriskiin liittyvä verenkuvaseurantaohje on muuttunut. Pääkirjoitus antaa erinomaiset ohjeet turvallisen lääkehoidon toteuttamiseksi. Paljon enemmän jää nyt potilaan omalle vastuulle. On tärkeää antaa tietoa sekä potilaalle että hänen läheisilleen, varmistaa että potilaalla on toimiva kuumemittari ja että potilas pääsee tarvittaessa välittömään arvioon. On tärkeää myös muistaa, että klotsapiiniin liittyy myös muiden vakavien haittavaikutusten riski, joten verenkuvaseuranta ei yksin riitä.
2. Lasten ja nuorten ADHD-lääkityksen yleisyys vaihtelee alueittain – mistä on kyse?
Riikka Riihonen, Miika Vuori ja Kirsi Kakko
Pääkirjoituksessa on uusia näkökulmia ADHD-lääkityksen käytön alueelliseen sekä ikäryhmän ja sukupuolen mukaiseen vaihteluun Suomessa ja Ruotsissa. Suomessa ADHD-lääkityksen käyttö on huomattavan yleistä 10-14-vuotiailla pojilla, kun taas Ruotsin tilastoissa silmiinpistävintä on 15-19-vuotiaiden tyttöjen runsas ADHD-lääkkeiden käyttö. Tarvitsisimme syvällisempää tietoa ADHD-lääkityksen hyödyistä ja mahdollisista haitoista lapsilla ja nuorilla sekä käytön alueellisten erojen syistä – ja laadukkaan väestötutkimuksen ADHD:n esiintyvyydestä suomalaisilla lapsilla ja nuoria.
3. Kulttuurisensitiivisyyden ja uskontolukutaidon opettaminen terveysalalla
Teemu Pauha
Tutkimus ja opetus -palstalla julkaistavan katsausartikkelin kirjoittaja on kouluttanut terveydenhuollon ammattilaisia kulttuurien ja uskontojen kohtaamiseen terveysalalla. Kirjoituksen keskeinen viesti on, että uskonnon merkitys on ihmiselle hyvin yksilöllinen, ja se selviää parhaiten kysymällä ja kuuntelemalla. Suosittelen lämpimästi artikkelin lukemista! Teksti sai ainakin minut pohtimaan laajemminkin ennakkokäsityksiäni erilaisissa arjen kohtaamisissa.
Jäsen, lue uusin Duodecim-lehti! Voit tutustua numeron sisältöön myös podcastina.