Hyväksytyksi tulemisen ja joukkoon kuulumisen tunne on ihmiselle keskeinen. Jos ihminen kokee jatkuvasti, ettei ole arvokas sellaisena kuin on, hänen käsityksensä itsestään voi muuttua kielteiseksi. Tämän vuoksi oikeus olla oma itsensä luo pohjan hyvinvoinnille.
THL:n Kouluterveyskyselystä on tuotettu tietoa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista vuodesta 2019 lähtien.
Vähemmistöihin kuuluvilla 8. ja 9. -luokkalaisilla nuorilla toistuvat tutkimusvuodesta toiseen cis- ja heteronuoria heikommasta terveydestä ja hyvinvoinnista kertovat tulokset.
Erityisen huolestuttavaa on vähemmistöihin kuuluvien nuorten psyykkinen oireilu, sekä kiusaamisen, yksinäisyyden, syrjinnän ja väkivallan kokemukset. Kiusaamisen ja seksuaaliväkivallan kokemukset ovat yleistyneet tarkasteluvuosien välillä.
Myönteistä on, että elämään tyytyväisyys on hieman parantunut ja aikaisempaa useampi nuori kokee, että kotona tai koulussa voi keskustella mieltä painavista asioista.
Vähemmistöihin kuuluvien nuorten ryhmä on moninainen ja heidän hyvinvointiinsa kietoutuu eri tekijöitä, kuten terveydentila ja kasvuympäristö. Kaikki vähemmistöihin kuuluvat nuoret eivät voi huonosti, eikä vähemmistöön kuuluminen itsessään aiheuta pahoinvointia.
Vähemmistöstressi kuormittaa vähemmistöihin kuuluvien hyvinvointia
Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat nuoret saattavat kokea ristiriitaa oman identiteettinsä ja ympäristön odotusten välillä. Tämä johtuu siitä, että sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyy vahvoja normeja, kuten oletus sukupuolen kaksijakoisuudesta ja heteroseksuaalisuudesta. Näiden normien vuoksi vähemmistöihin kuuluvat kokevat erilaisuuden tunnetta, ulkopuolisuutta sekä syrjintää ja jopa väkivaltaa.
Toistuvat kielteiset kokemukset aiheuttavat vähemmistöihin kuuluville ihmisille vähemmistöstressiä. Vähemmistöstressi tarkoittaa kroonista stressitilaa, joka heikentää ihmisen hyvinvointia ja terveyttä.
Kun nuorille turvataan heidän ainutlaatuisuuttaan kunnioittava kasvurauha, on heidän turvallista tutustua itseensä ilman ulkopuolista painetta. Samalla on tärkeää tunnistaa tuen tarve, tarjota apua ja ohjata oikeisiin palveluihin. Tämä edellyttää, että nuori kokee voivansa kertoa asioistaan luottamuksellisesti.
Palveluissa luottamusta voidaan vahvistaa esimerkiksi seuraavasti:
- Yhdenvertaisempi viestintä
Huomioidaan moninaisuus puhutussa ja kirjoitetussa viestinnässä. Käytetään inklusiivista kieltä puheessa, verkkosivuilla, lomakkeissa ja potilasohjeissa. Kiinnitetään huomiota myös kuvitukseen.
- Osaamisen vahvistaminen
Nuoren ei pidä joutua kouluttamaan ammattilaista sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta. Kaikkea ei tarvitse tietää, mutta kohtaamista helpottaa, kun perusasiat ovat hallussa ja ammattilaisten tiedot on päivitetty ajan tasalle.
- Normitietoinen työote
Ei oleteta cis- tai heteronormia, vaan tunnistetaan moninaisuus. Kysytään hoidon kannalta olennaiset asiat ja perustellaan tarvittaessa niiden merkitys.
- Kiireetön kohtaaminen
Ollaan avoimia ja annetaan keskustelulle mahdollisuuksien mukaan aikaa. Jos nuorelle on jatkuvien kielteisten kokemusten myötä syntynyt epäluottamusta siitä, miten häneen suhtaudutaan, voi hänen olla vaikea luottaa myös ammattilaisiin.
Tärkeintä palveluissa tapahtuvissa kohtaamisissa on muistaa, että vähemmistöihin kuuluville on ennen kaikkea tärkeää tulla kohdatuksi samalla tavalla kuin kaikki muutkin. Kaikki edellä kuvatut keinot edistävät hyvän asiakaskohtaamisen syntymistä.
Lisätietoa:
Majlander S, Lehtonen J, Rantanen E, Luopa P. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien 8.- ja 9.-luokkalaisten hyvinvointi 2019–2025. Tutkimuksesta tiiviisti 2/2026. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Lue myös Venla Suutarin blogi: Sateenkaari-ihmiset terveydenhuollossa – mitä jokaisen ammattilaisen pitäisi tietää?
Vastaa