Terveysalan vuoden 2025 merkittävimmät vaikuttajat

1. Mika Niemelä

Valtiovarainministeriön budjettipäällikkönä ja Suomen julkisen talouden kirstunvartijana määrittää valtiontalouden raamit, joiden puitteissa sosiaali- ja terveydenhuolto toimii. Vaikutus ulottuu siten suoraan terveyspalveluiden laatuun, saavutettavuuteen ja kestävyyteen.

2. Marina Erhola

Kokenut terveydenhuollon johtaja, joka on Pirhan hyvinvointialueen johtajan tehtävästä virkavapaalla sosiaali- ja terveysministeriön alivaltiosihteerinä. Tukee valtiovarainministeriötä hyvinvointialueiden ohjauksessa. Ainutlaatuinen näkymä sote-uudistuksen toimeenpanoon ja sen onnistumiseen.

3. Eila Kankaanpää

Itä-Suomen yliopiston tutkimusjohtaja ja Proshade-hankkeen johtaja. Proshadessa on kehitetty ansiokkaasti taloudellisen tiedon ja vaikuttavuustiedon käyttöä päätöksenteossa. Avainhenkilö siinä, miten terveydenhuolto onnistuu muuttamaan strategiset tavoitteet käytännöksi – erityisesti kun uudistetaan rakenteita ja ohjataan resursseja.

4. Lasse Lehtonen

Hus-yhtymän diagnostiikkajohtajasta Kelan pääjohtajaksi siirtynyt muutosjohtaja, jolla on lääkärin ja juristin koulutus. Suorapuheinen keskustelija, joka ei kaihda kertoa näkemyksiään. Seitsenvuotiskaudellaan Kelassa paljon vartijana, kun suurennuslasin alla ovat sotepalveluiden laatu, vaikuttavuus ja tehokkuus – koko palvelujärjestelmän tulevaisuus.

5. Sally Leskinen

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johtaja toimii terveysalan rakenteellisen tason uudistajana ja suunnannäyttäjänä. Nostanut rohkeasti ja sinnikkäästi keskusteluun terveydenhuollon rakenteiden ja johtamisen uudistamisen tarpeen ja osoittanut, miten järjestelmä voi toimia paremmin niin ammattilaisten kuin potilaiden näkökulmasta. Myös Lääkärilehden tämän vuoden sote-vaikuttaja.

6. Kristiina Patja

Terveydenhuollon professori tutkii Helsingin yliopistossa terveyspalvelujärjestelmän kestävyyttä ja palvelujen priorisointia. Vilkas ja vakuuttava keskustelija ja ratkaisukeskeinen ideoija, joka tuo esiin myös terveyden edistämisen näkökulmaa eli korostaa sitä, että terveyttä pitää tukea ennaltaehkäisevästi, ei vain hoitamalla sairauksia.

7. Minna Saario

Uudistaja, joka rakentaa tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuoltoa rakenteiden, sisällön ja teknologian rajapinnoilla. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjausosaston päällikkönä vastaa hyvinvointialueiden strategisesta ohjauksesta sekä palvelureformiuudistuksen etenemisestä. Tuo uudistustyöhön vahvan osaamisensa hallinnosta, digitalisaatiosta ja tiedonhallinnasta.

8. Juha Pekka Turunen

Syöpäjärjestöjen pääsihteeri on yksi kansanterveyden vahvimmista vaikuttajista Suomessa. Hänellä on keskeinen rooli syöpien ehkäisyn, varhaisen toteamisen ja hoidon kehittämisessä sekä potilasjärjestöjen äänen tuomisessa päätöksenteon ytimeen. Yhdistää työssään terveyspoliittisen vaikuttamisen, järjestökentän johtamisen ja asiantuntijatiedon, mikä tekee hänestä merkittävän toimijan. 

9. Päivi Korhonen

Vahva potilaan puolustaja terveydenhuollon rattaissa. Korostaa sitä, että potilaan näkökulma on säilytettävä kaiken ytimessä. Tuo keskusteluun inhimillisen ja eettisen ulottuvuuden, joka muistuttaa terveydenhuollon perimmäisestä tarkoituksesta – ihmisen hyvästä hoidosta. Humaani ja empaattinen perusterveydenhuollon puolustaja, joka nauttii laajaa arvostusta.

10. Sirkku Pikkujämsä

Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto (Palko) puheenjohtaja toimii myös sosiaali- ja terveysministeriön palvelujärjestelmäyksikössä, missä hänen vastuualueisiinsa kuuluvat erikoissairaanhoidon kehittäminen sekä laatua ja vaikuttavuutta koskevat suositukset. Rooleissaan hän vaikuttaa siihen, mitkä hoito- ja tutkimusmenetelmät kuuluvat julkisen terveydenhuollon palveluvalikoimaan.

11. Lauri Pelkonen

Lääkealan syvällinen tuntija ja keskeinen vaikuttaja sen laajassa uudistamisessa. Koordinoi sosiaali- ja terveysministeriön Lääkkeet ja apteekkitalous -hanketta, joka kokoaa hallitusohjelman lääkkeisiin ja apteekkitoimintaan liittyvät kirjaukset ja valmistelee uudistuksen. Korostaa, että uudistuksen lähtökohtana tulee olla palvelu- ja potilasnäkökulma – ei säästöt.

12. Olli Silvennoinen

Johtaa taitavasti kriittisiä tutkimusinfrastruktuureja, tuo tiede- ja ratkaisukeskeisyyden terveysjärjestelmään ja rakentaa siltaa tutkimuksen sekä käytännön terveyspalvelujen välille. Vahvistaa terveysalan innovaatiokykyä. Biocenter Finlandin pääjohtajalla on kansainvälisesti arvostettu tutkimustausta immunologiassa, molekyylibiologiassa ja lääkekehityksessä.

Vaikuttajia, jotka kehittävät hoitoa ja uudistavat käytäntöjä tavalla, joka näkyy konkreettisesti potilaan tai ammattilaisten arjessa.

 
Maaret Castrén  

Professori emerita, joka on tarmokkaasti edistänyt tieteellisen tutkimuksen ja terveydenhuollon asiaa toimiessaan eduskunnan sosiaali- ja terveydenhuoltovaliokunnan jäsenenä. Hän on erityisesti tehnyt työtä vanhusten hyvinvoinnin ja hoitoon pääsyn edistämiseksi. 


Antti Hakanen  

Koonnut infektiotautien osaajia Tyksin Infektiot ja Mikrobikeskus -huippuosaamisyksikköön, joka pyrkii vastaamaan vakavien infektiotautien uhkaan. Asiantuntijat ovat verkostoituneet monipuolisesti, ja Mikrobikeskus tuottaa palveluja koko Suomeen. Innostavan verkostojen rakentajan johdolla yksikkö on kasvanut kansalliseksi ja kansainväliseksi yhteistyöalustaksi.  


Emil Heinäaho  

Empaattinen ja auttava kollega, joka etsii jatkuvasti muutosta kohti parempaa sotea. Vie eteenpäin uusia toimintamalleja ja etsii ratkaisuja arjen haasteisiin yhteistyön kautta. Tällä hetkellä työn alla on ammatinharjoittajamallin implementointi – uudistus, joka voi tuoda lisää joustavuutta ja vaikuttavuutta terveydenhuollon palveluihin.  


Merja Hurskainen  

Merja Hurskainen ja ELSA-tiimi ovat kehittäneet erikoistumiskoulutuksen sähköistä seuranta- ja arviointijärjestelmää (ELSA) entistä käyttäjäystävällisemmäksi. Sähköisten arviointikaavakkeiden integrointi on helpottanut merkittävästi erikoistujien ja heidän ohjaajiensa työtä.  


Tuija Ikonen 

Suomen ensimmäinen potilasturvallisuuden professori. Painottanut potilasturvallisuuden merkitystä osana lääkärityötä ja myös korostanut potilaiden ja asiakkaiden osallisuuden tärkeyttä terveydenhuollon turvallisuuden ja laadun kehittämisessä. Toiminut Potilasturvallisuus-oppikirjan päätoimittajana. 


Mari Kanerva 

TYKS Infektioidentorjuntayksikön ylilääkäri on työryhmän osana vastannut kolmen hyvinvointialueen yhteisestä mikrobilääkesuosituksesta Hoito-ohjeet.fi-sivustolle.  Suositus ohjaa lääkkeiden käyttöä vaikuttavaksi, näyttöön perustuvaksi ja kustannus-hyötynäkökohdat huomioivaksi, lisäksi pyritään estämään bakteerien resistenssitilanteen heikkeneminen. Kliinikot arvostavat selkeää ja yksityiskohtaista opasta, josta hyötyvät tietysti myös potilaat. 

 
Lääkäriliiga 

Lastenlääkäriyhdistyksen someprojekti tuottaa aktiivisesti näyttöön perustuvaa sisältöä nuorten ja tuoreiden vanhempien käyttämiin palveluihin, kuten Instagramiin ja Tiktokiin. Merkitys on valtava, sillä nykyään somessa on tarjolla runsaasti disinformaatiota esimerkiksi imeväisten oireisiin liittyen. 


MediMiika  

Mainiota vertaistukea erityisesti kandeille ja nuorille lääkäreille ja terveysvalistusta hauskassa muodossa. MediMiika eli Miika Isberg esittelee Instagramissa ja Tiktokissa seuraajilleen lääkärin työtä ja päivittäisiä pulmia kaventaen potilas-lääkärisuhteen kuilua ja inhimillistäen lääkäreitä. 

 
Tiina Saarto

Tiina on määrätietoisesti edistänyt palliatiivisen hoidon saatavuutta ja kehittänyt sen koulutusta. Hän on työskennellyt ansiokkaasti Juho Lehdon kanssa palliatiivisen lääketieteen erikoisalan perustamisen puolesta ja osoittanut, miten sitoutunut työ voi muuttaa koko hoitojärjestelmää potilaslähtöisemmäksi.

 
Sekasin Kollektiivi  

Ettei yksikään nuori jäisi pahan olonsa kanssa yksin – Sekasin Kollektiivi on tehnyt uraauurtavaa työtä nuorten mielenterveyden tukemisessa. Se tuo yhteen ammattilaiset, vapaaehtoiset ja kokemusasiantuntijat tarjotakseen matalan kynnyksen tukea siellä, missä nuoret jo ovat – verkossa ja somessa. Yhteisön työ on tehnyt mielenterveyden tuesta luonnollisen osan arjen vuorovaikutusta. 

 
Paula Tähtinen  

Paulan tutkimukset lasten infektiotaudeista ovat vaikuttaneet kansainvälisesti hoitosuosituksiin, vähentäneet antibioottien käyttöä ja keventäneet lapsiperheiden tautitaakkaa. Hän on esimerkki tutkijasta, jonka työ näkyy suoraan potilaiden arjessa ja terveydenhuollon käytännöissä. Kehittää aktiivisesti myös tulevien erikoislääkärien koulutusta. 


Anu Vähäniemi  

Hoitotyön johtaja on tehnyt pitkäjänteistä työtä mielenterveys- ja päihdepalveluiden (MiePä) sujuvoittamiseksi ja hoitoketjujen parantamiseksi. Tunnettu arjen kehittäjänä, joka kuuntelee ammattilaisia ja rakentaa ratkaisuja, jotka helpottavat sekä henkilöstön työtä että potilaiden palvelupolkua. Hänen työnsä on esimerkki siitä, miten johtajuus voi aidosti parantaa terveydenhuollon arkea.  

Eettisten kysymysten pohtijat ja oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden sanansaattajat. Pitkäjäänteisiä puurtajia.


Hibo Abdulkarim ja Ibrahim Ahmed

@laakarit.hibo.ibrahim on Instagram-tili, joka käsittelee terveydenhuollon yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä nostaa esiin eri tavoin marginalisoituja ryhmiä. Hibo ja Ibrahim toimivat tärkeinä roolimalleina erityisesti POC-nuorille.


Ilona Autti-Rämö

Etiikka terveydenhuollon päätöksissä -kirjan kirjoittaja ja aktiivinen keskustelija terveydenhuollon eettisistä kysymyksistä. Ilona on toiminut asiantuntijana Palveluvalikoimaneuvossa, jossa laadittiin eettisiä kriteereitä hoitojen palveluvalikoimaan kuulumiselle.


Aleksi Haapanen

Suu- ja leukakirurgi, joka on osallistunut Mercy Ships -toimintaan vuonna 2025 kahden jakson ajan. Aleksi viimeistelee maisteriopintojaan Tampereen yliopiston Global Health -ohjelmassa. Hänen viimeisimpänä tutkimuskohteenaan ovat vakavia hammasperäisiä infektioita sairastavien potilaiden sosioekonomiset taustatekijät.


Heikki Hiilamo

Tehnyt pitkän uran aikana uraauurtavaa työtä eriarvoisuuden vähentämiseksi yhteiskunnassa. Laaja-alainen ajattelija ja taitava viestijä.


Kati Juva

Aktiivinen Lääkärit ydinsotaa vastaan -järjestön toiminnassa sekä toiminut Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n puheenjohtajana. Kati on vaikuttanut julkisen keskustelun ja järjestötoiminnan kautta siihen, että terveydenhuollon eettiset periaatteet näkyvät terveydenhuollon päätöksenteossa ja potilastyössä.


Riittakerttu Kaltiala

Nuorisopsykiatriaan ja sukupuoli-identiteettiin liittyvien kysymysten osaaja.


Lauri Kuosmanen

Merkittävä vaikuttaja hoitotyön etiikan tutkimuksessa ja edistämisessä Suomessa, preventiivisen hoitotieteen yliopistonlehtori ja dosenttina. Laurin asiantuntemus kattaa erityisesti terveydenhuollon etiikan, ihmisoikeudet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämisen. Toimii valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan (ETENE) jäsenenä.


Juho Lehto

Palliatiivisen lääketieteen professori ja Pirkanmaan palliatiivisen keskuksen ylilääkäri, joka on aktiivisesti mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa hyvästä kuolemasta.


Helena Leino-Kilpi

Hoitotieteen professori, jonka osaamisalueena muun muassa terveydenhuollon ja hoitotyön arvoperusta ja etiikka. Erinomainen puhuja, jolla on laaja kansainvälinen verkosto.


Pekka Louhiala

On tehnyt koko uransa ajan työtä lääketieteen eettisten kysymysten parissa. Pekka on opettanut lääketieteen etiikkaa useille lääkärisukupolville ja toimii esikuvana kollegoilleen.


Paperittomien klinikka

Global Clinic tarjoaa paperittomille henkilöille vapaaehtoisvoimin järjestettyä terveyteen liittyvää neuvontaa, hoitoon ohjausta sekä moniammatillista apua ja tukea. Apua saa maksutta ja luottamuksella.


Miia Turpeinen

Pitkän linjan vaikuttavuuden edistämisen ja vähähyötyisten hoitojen karsimisen puolestapuhuja sekä terveydenhuollon resurssien oikeudenmukaisen allokoinnin edistäjä.

Lääketieteen opiskelijoiden valitsemat vaikuttajat.


Clas-Göran af Björkesten

Erittäin pidetty kliininen opettaja Helsingin yliopistossa. Puhunut suolistosairauksista vierailevana asiantuntijana P*ska Juttu -podcastissa sekä toiminut Lääkäripäivien ohjelmaryhmän puheenjohtajana.


Tatu Han

Nuori johtaja, joka on onnistunut parantamaan Itä-Helsingin terveysasemien lääkäripulaa lyhyessä ajassa. Johtajuuteen ei aina tarvita vuosikymmenten kokemusta, vaan joskus tuore ote ja rohkeus vievät pitkälle.


Ossi Jalonen & Christian Kamphuis

Sanelunpurku on kahden vastavalmistuneen lääkärin podcast, joka käsittelee lääketieteen opiskeluun ja lääkärin työhön liittyviä teemoja avoimesti ja ajatuksia herättävästi. Ohjelma on tunnettu laadukkaasta toteutuksestaan, kiinnostavista vieraistaan ja kyvystään tuoda esiin lääkärinuran moninaisuutta. Podcast on tavoittanut laajan yleisön ja inspiroinut niin kollegoita kuin tulevia lääkäreitäkin.


Henni Kangas-Kärki

Henni on toiminut vuonna 2025 ansiokkaasti Duodecimin hallituksen opiskelijajäsenenä ja tuonut Duodecimin lähemmäs oululaisia medisiinareita. Hän on edistänyt yhteisöllisyyttä valmistuvan vuosikurssin kurssi-isäntänä sekä tehnyt tiivistä yhteistyötä Oulun Lääketieteellisen Killan kanssa.


Jemiina Kemppainen

Tiedenaiset-yhteisön toiminnanjohtaja, joka on nostanut kuluneen vuoden aikana esiin naisten terveyteen ja tasa-arvoon liittyviä teemoja sekä Tiedenaisten että oman Instagram-tilinsä kautta.


Heikki Koskela

Itä-Suomen yliopiston pidetty keuhkosairauksien professori. Hänen johtamansa kurssi palkittiin vuoden 2021 opetustekona, ja se on yhä opiskelijoiden suosiossa. Koskela tunnetaan helposti lähestyttävänä, huumorintajuisena ja opetukseen omistautuneena opettajana, joka jättää suuret saappaat seuraajalleen eläköityessään.


Abdulmatin Moradi

Suomen Medisiinariliiton puheenjohtajana ja OLK:n valtuuston varapuheenjohtaja. Lisäksi hän on mukana Lääkäriliiton professiojaoksessa, NLY:n hallituksen pöytäkunnassa sekä edustaa Medisiinariliittoa Lääkäriliiton valtuuskunnassa.


Julia Mäntylä

Vuonna 2025 Julia on toiminut Oulun Lääketieteellisen Killan puheenjohtajana ja vaikuttanut Medisiinariliitossa ja Nuorten Lääkärien Yhdistyksessä. Hän on osoittanut poikkeuksellista omistautumista edunvalvontatyöhön ja ollut keskeinen vaikuttaja suomalaisten lääketieteen opiskelijoiden aseman parantamisessa.


Kalle Starck

Rokotuspiste Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja sekä lääketieteen kandidaatti. Kalle on työllään merkittävästi lisännyt rokotustoiminnan saavutettavuutta luomalla matalan kynnyksen mallin apteekkien rokotustoiminnalle.


Adele Tahvanainen

FiMSIC:n kansanterveysvirkailijana Tahvanainen on kehittänyt M.U.L.L.E.-mielenterveysprojektia, kouluttanut kymmeniä opiskelijoita ja järjestänyt useita tapahtumia mielenterveyden edistämiseksi. Hänen työnsä on lisännyt nuorten hyvinvointia ja vahvistanut opiskelijayhteisön roolia mielenterveystyössä.


Roosa-Maria Tempakka

Suomen Medisiinariliiton pääsihteeri ja Tuohilampiseminaarin järjestäjä. Seminaarin tämän vuotinen teema, kriisialueilla työskentely ja potilaiden kohtaaminen, herätti paljon kiinnostusta ja keräsi osallistujilta hyvää palautetta.


Niina Vähäsaari

Niina on reumatologiaan erikoistuva sisätautien erikoislääkäri, joka kertoo lääkärin arjesta avoimesti Instagramissa. Hän on tehnyt rohkeita ja suorapuheisia keskustelunavauksia muun muassa lääkäreiden työajasta ja mielenterveydestä.

Kehittävät uusia ratkaisuja terveydenhuollon haasteisiin.

Juuso Blomster

Kardiologi ja Cardio Signalin toimitusjohtaja kehittää tiiminsä kanssa teknologiaa, joka havaitsee merkkejä eteisvärinästä ja mahdollisesti muistakin sydämen häiriöistä älypuhelimen liikesensoreita hyödyntäen. 


Heidi Haikala

HaikaLabin perustaja on tehnyt poikkeuksellisen vaikuttavan uran personalisoitujen syöpähoitojen kehittäjänä ja rakentanut tutkimuksesta yrityksen, joka vie täsmähoitojen ideaa käytännön ratkaisuiksi.


Jani Katisko

Erikoissairaalafyysikko tunnetaan uraauurtavasta työstään neurokirurgisten ja kirurgisten laitteiden kehittämisessä. Innovaatiot parantavat leikkausten tarkkuutta ja potilasturvallisuutta ja mahdollistavat uudenlaisia kliinisiä työskentelytapoja.


Vesa Kiviniemi 

Toiminnallisen neurokuvantamisen professori, kehittää niin sanottua “aivopesuria” eli ultraäänipohjaista laiteteknologiaa, jolla pyritään tehostamaan aivojen kuona-aineiden poistumista ja lääkkeiden kuljetusta veriaivoesteen läpi. 


Mika Kortelainen

Terveystaloustieteen sanansaattaja Suomessa, tuo taloustieteellisen analyysin osaksi sote-järjestelmän kehittämistä. Mittaa aktiivisesti tiimeineen SoteDataLabissa poliittisten kokeilujen vaikuttavuutta tukien kansallista päätöksentekoa. 


Silja Kosola

Nuorisolääketieteen uudistaja, joka kehittää rohkeasti uusia ajattelutapoja ja toimintamalleja nuorten terveyden tukemiseen. Hänen tärkeä työnsä tuo ratkaisuja nuorten hyvinvoinnin monimutkaisiin haasteisiin.


Vili Kostamo

Perustanut MedicubeXin, joka kehittää automaattisia itsemittauspisteitä, jotka tuovat terveydentilan seurannan lähemmäs arkea ja helpottavat hoitoon pääsyä erityisesti perusterveydenhuollossa.


Samu Lehtonen ja Antti-Pekka Elomaa

Marginum kehittää fluoresenssipohjaista kudostunnistusteknologiaa leikkaussaliin syöpäkirurgian tueksi. Laitteet mahdollistavat kasvainten ja terveiden kudosten erotuksen reaaliaikaisesti. 


Solja Niemelä
 
Turun yliopiston päihdelääketieteen professori ja TYKS:n riippuvuuspsykiatrian ylilääkäri tunnetaan siitä, että hän tuo uusia tuulia päihdelääketieteen koulutukseen.  


Toni Seppälä

Tuonut organoidi- ja biomarkkeritutkimuksen uusimmat tuulet Suomeen Johns Hopkinsista ja rakentanut niiden ympärille merkittävän osaamiskeskittymän tutkimusjohtajana Taysissa ja Tampereen yliopistossa. 


Visa Sippola

Tuonut Surgify Medicalin perustajana ja sen innovaation kehittäjänä markkinoille teknologian, joka mahdollistaa tarkemman ja turvallisemman luun leikkaamisen kirurgiassa.


Jani Tikkanen

Ennakkoluuloton ja innovatiivinen terveydenhuollon tekoälyratkaisujen ja digitalisaation edistäjä, joka johtaa terveysalan startup-yritys Kuura Healthiä.

Puolustavat jatkuvaa oppimista ja kehittävät lääketieteen koulutusta.

Christoffer Ericsson

Ammattikorkeakoulu Arcadan ensihoidon ylemmän amk-tutkinnon koulutusvastaava ja Arcada Patient Safety and Learning Centerin toiminnanjohtaja on kysytty kouluttaja. Hän on tuonut erityisesti esille psykologisen turvallisuuden ja ei-teknisten taitojen merkitystä terveysalan koulutuksessa. Tuore väitöskirja käsitteli ensihoitajien resilienssiä.


Heini Harve-Rytsälä

Anestesiologian ja ensihoidon erikoislääkäri on ollut keskeisessä roolissa lääkäreiden stressinhallinnan koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa Suomessa. Hänen ansiostaan aihe alkaa näkyä osana lääkärikunnan ammatillista täydennyskoulutusta. Stressinhallinnan taidot vaikuttavat niin työhyvinvointiin, työn laatuun kuin potilasturvallisuuteen.


Nina Hautala

Pohjolan Lääkäripäivien pitkäaikainen ja keskeinen kehittäjä, joka on aktiivisella ja osallistavalla otteella uudistanut tapahtumaa vastaamaan nykyajan tarpeita. Hän on tuonut ohjelmaan rohkeita teemoja, monialaisuutta ja ammatillisuutta sekä uudenlaisia oppimisen tapoja, jotka kokoavat yhteen terveydenhuollon ammattilaiset yli organisaatiorajojen. Hänen työnsä on vahvistanut tapahtuman asemaa merkittävänä koulutusfoorumina, joka rikastuttaa terveydenhuollon osaamista koko Pohjois-Suomessa.


Itä-Suomen yhteistyöalueen Syty-koulutus

Yleislääketieteen erikoislääkärikouluttajien työryhmä on kehittänyt uuden, koko Itä-Suomen yhteistyöalueen kattavan systeemiosaamisen taitoja kehittävän koulutuksen yleislääketieteen loppuvaiheen erikoistuville lääkäreille. Koulutuksessa on huomioitu alusta saakka alueen kaikki hyvinvointialueet. Se tarjoaa osallistujille keinoja tukea potilaita heidän omassa elinympäristössään ja tukee lääkäreiden kokemusta oman työn merkityksestä.


Hanna Kujanpää

Koulutusylilääkäri on edistänyt Pohjanmaan hyvinvointialueella ulkomailla opiskelleiden lääkäreiden integroitumista, kaksikielistä koulutusta ja tasapuolisuutta erikoistuvien koulutuksessa. Uudistanut tasapuolista koulutusvarojen käyttöä. Valittu yleislääketieteen vuoden erikoislääkärikouluttajaksi Länsi-Suomen yhteistyöalueella.


Lääkäriliiton virka- ja työehtosopimuksen neuvottelutiimi

Tiimin työn ansiosta lääkärijärjestöjen täydennyskoulutussuositus liitettiin osaksi lääkäreiden virka- ja työehtosopimusta. Uudistus lisää koulutuksen painoarvoa ja työnantajan velvoitetta mahdollistaa koulutukseen osallistuminen. Se vaikuttaa suoraan lääkärien osaamisen ylläpitoon. Saavutusta on ihasteltu myös muissa pohjoismaisissa lääkärijärjestöissä.


Jussi Merenmies

Kokenut kouluttaja ja koulutuksen kehittäjä, joka vaikutti tänä vuonna Helsingin yliopiston opettajien akatemian johtokunnassa. Johti lääkärin kansallisten osaamistavoitteiden määrittelyprojektia, jonka ansiosta koulutuksen rakenteet ja tavoitteet ovat entistä selkeämmät ja yhtenäisemmät koko maassa. Pitänyt esillä koulutusohjelmien akkreditoinnin hyötyjä ja edistänyt keskustelua sen merkityksestä suomalaisen lääkärikoulutuksen laadulle ja kansainväliselle vertailtavuudelle.


Kirsimarja Metsävainio

Pohjois-Savon hyvinvointialueen Kliinisen koulutuksen keskuksen esihenkilö ja kouluttajalääkäri on ollut avainasemassa useiden Euroopan elvytysneuvoston koulutusten toteuttamisessa Suomessa. Viimeksi jalkauttanut TALK debriefing-menetelmää, joka tukee kliinisten tilanteiden läpikäyntiä, parantaa osaamisen siirtymistä työyhteisöön sekä helpottaa yllättävien potilastilanteiden purkua.


Opetusvastaanotto Osmon projektitiimi

Opetusvastaanotto Osmo on kuopiolainen monialainen oppimisyksikkö, jossa tulevat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset pääsevät ohjatusti harjoittelemaan potilastyötä ja lisäämään potilaskontaktejaan opintojen aikana. Osmo edustaa uudenlaista oppimiskonseptia, jossa eri alan opiskelijat aloittavat yhteistyön jo opiskeluaikana ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimijat kohtaavat matalalla kynnyksellä.


Heli Parviainen

Kehittänyt vuosia erikoislääkärikoulutuksen moniammatillisia johtamisopintoja Tampereen yliopistossa ja kansallisesti. Tänä vuonna hän väitteli erikoistuvien lääkäreiden johtamisopintojen toteutuksesta. Johtamisosaaminen on olennainen osa lääkärin taitoja ja Helin tutkimustyö niiden äärellä on tärkeä lisä aiheeseen.


Johanna Uittamo

Erikoishammaslääkärikoulutuksen valtakunnallinen koordinaattori on ollut keskeisessä roolissa etenkin hammaslääkäreiden täydennyskoulutuksen kehittämisessä ja hammaslääkäreiden täydennyskoulutuksen teemavuoden toteutuksessa. Toiminut ansiokkaasti hammaslääketieteen ja lääketieteen rajapinnassa ja kouluttanut lääkäreitä suun terveydestä.


Minna-Kaarina Wuorela

Turun yliopiston vuoden opettaja tunnetaan innostavasta ja opiskelijalähtöisestä opetustavastaan. Kehittänyt opetushoitajana ja Turun simulaatiokeskuksen vastuuhenkilönä realistisia oppimisympäristöjä, jotka vahvistavat terveydenhuollon ammattilaisten käytännön taitoja ja tiimityötä. Hänen työnsä tuo laadukkaan, turvallisen harjoittelun osaksi arkea.

Hyviä työkavereita ja rohkaisijoita, jotka rakentavat parempaa työyhteisöä.


Ole Andersen

Ole on lastentautien ylilääkäri Jyväskylästä. Hän ohjaa ja kannustaa nuoria lääkäreitä ja on aina valmis auttamaan vaikeissa tilanteissa. Ole on lämmin ja kuunteleva – hän tukee potilaita, perheitä ja työyhteisöä herkkyydellä ja arvostavasti. Vaikeinakin hetkinä hän seisoo osaston henkilökunnan rinnalla.


Erfan Jahangiri

Nuori erikoislääkäri, joka yhdistää vastuullisen työnsä OYS psykiatrialla vahvaan kollegiaalisuuteen. Hän on erinomainen työystävä ja aina valmis auttamaan muita. Erfan vahvistaa yhteisöllisyyttä järjestämällä kollegoilleen vapaa-ajan tapahtumia ja esiintymällä julkisuudessa lääkäriprofession avoimena, rakentavana äänenä.


Hanna Jaula

Työyhteisön hengetär, joka kokoaa uupuneet ja rasittuneet kollegat virkistävälle lounaalle tai kahvikupposelle. Hannan pinna ei pala tiukassakaan tilanteessa, hän on aina ystävällinen ja kannustava.


Jenny Karjalainen

Potilaiden ja kollegoiden arvostama lastentautien apulaisylilääkäri Kainuun keskussairaalasta. Jennyn auttavainen, lämmin ja kannustava ote tekee hänestä esimerkillisen kouluttajan ja kollegan – hän on koko työyhteisön voimavara.


Pia Liljeqvist

Hurmaava yhdistelmä huumoria, ammattitaitoa ja kollegiaalisuutta. Pia on lääkintävahtimestari, joka huomaa toisten onnistumiset ja sanoittaa ne ääneen. Pian kanssa tunnelma pysyy työvuorossa hyvänä illan pimeimpinäkin tunteina.


Merja Helena Mömmö

Jo eläköitynyt farmasian ammattilainen, joka edelleen tekee työvuoroja. Kun Merja saapuu töihin, tuntuu kuin aurinko pilkistäisi pilven takaa. Merja tuo mukanaan vuosien kokemuksen, iloisen Pohjois-Karjalan hengen sekä aidon halun auttaa ja tukea muita.


Pia Niemelä

Pia on terveyskeskustiiminsä kantava voima, jonka positiivisuus tekee kaikkien työpäivistä pykälää paremman. Miten järjestetään kandeille mukava ensimmäinen kesä terveyskeskuksessa tai löydetään tiimiin lisää timanttisia osaajia? Pia hoitaa ja suunnittelee!


Jari Punkkinen

Jari on uuden ajan johtaja gastroenterologian klinikassa Jorvissa. Hän on oikeudenmukainen ja helposti lähestyttävä vastuunkantaja. Jari huolehtii kollegojen jaksamisesta ja luo ilmapiirin, jossa jokainen voi onnistua ja kasvaa. Hänen lämmin ja huumorintajuinen johtamistyylinsä tekee arjesta kevyemmän ja yhteisöstä vahvemman.


Anna Rotko

Anna on työyhteisön tukipilari ja turva – vastuunkantaja, joka toimii aina oikeudenmukaisesti ja inhimillisesti. Annan suoruus, älykkyys ja lämpö tekevät hänestä esimerkillisen kollegan ja työparin.


Nikolas Sinisalo

Kun Nikolas on lomalla, työkaverit toivovat hänen palaavan pian takaisin. Nikolas on gastrokirurgiaan erikoistuva lääkäri Keski-Pohjanmaan keskussairaalasta. Hänet tunnetaan empaattisena ja lempeänä ohjaajana sekä ystävällisenä kollegana, jolta uskaltaa aina kysyä apua.


Jouni-Pekka Tammi

Turun Kirkkotien terveysaseman legendaarinen apulaisylilääkäri ohjaa ja tukee kollegoitaan isällisen lempeästi. Jouni-Pekka tunnetaan kannustavana esihenkilönä ja kollegana, joka pitää huolta työyhteisön hyvästä hengestä – ehkä tästä syystä Kirkkotien terveysasema on erityisen haluttu ja viihtyisä työpaikka.


Johanna Tuukkanen

Sairaala Novan anestesialääkäri, joka tunnetaan helposti lähestyttävänä ja muista aidosti välittävänä kollegana. Johannan johdolla anestesiayksikkö sai toisen kerran peräkkäin viisi tähteä NLY:n koulutuspaikkakyselyssä. Hänen lämmin ja kannustava johtajuutensa tekee Novan anestesiayksiköstä paikan, jossa viihdytään ja voidaan hyvin.

Viestivät lääketieteestä selkeästi ja vaikuttavasti eri yleisöille.

Mikael Fogelholm

Suomen tunnetuimpia ravitsemustutkijoita, selkeäsanainen ja näkyvä terveellisen ravitsemuksen tulkitsija.


Riitta Hari

Aivotutkija, jolla on harvinainen taito osata avata perustutkimuksen maailmaa ymmärrettävästi ja humoristisestikin ja saada kuulija innostumaan tieteen maailmasta.


Annamari Hekkala

Sydänliiton ylilääkäri, joka on kysytty asiantuntija sydänterveyteen liittyvissä asioissa. Sydänterveyttä edistävien elämäntapojen ja sydänsairauksien hoidon puolestapuhuja monella foorumilla.


Minna Jääskeläinen

Onkologisen ja palliatiivisen hoidon etäpalvelujen kehittäjä. Lisännyt mediassa tietoisuutta syöpään liittyvästä poikkeuksellisesta väsymyksestä, fatiikista, ja kirjoittanut aiheesta myös potilasoppaan.


Eliisa Kekäläinen

Huippututkija, immunologian kansantajuistaja niin kollegoille kuin medioillekin.


Katja Kero

Aktiivisesti, monipuolisesti ja myönteisesti esillä monessa tärkeässä asiassa. Tänä vuonna esimerkiksi kivun vaikutuksesta seksuaalisuuteen, kokemusasiantuntijayhteistyöstä koulutuksessa ja poikien huomioimisesta yhteiskunnassa.


Juha Klefström

Laaja-alaisesti niin medioille kuin kollegoille syöpätutkimuksesta kansantajuisesti kertova tutkijaprofessori.


Jyrki Korkeila

Aktiivinen ja maltillinen mielenterveyskysymysten kansantajuistaja. Ei pelkää vaikeaksi koettuja aiheitakaan ja tuo tietonsa ja näkemyksensä esiin tasapainoisesti.


Ville Männistö

Maksasairauksien epidemiologian ja ennaltaehkäisyn asiantuntija. On tuonut monessa yhteydessä esiin alkoholin, ylipainon ja vyötärölihavuuden yhteisvaikutusta riskitekijöinä sekä painottanut päihde- ja lihavuusongelmien ennaltaehkäisyä.


Hanna Savolainen-Peltonen

Lapsettomuushoitojen ja vaihdevuosioireiden asiantuntija. Rauhallinen ja selkeäsanainen esiintyjä ja usein mediassa näiden teemojen lääketieteellisenä asiantuntijana.


Tommi Vasankari

UKK-instituutin johtaja ja arvostettu tutkija, väsymätön väestön liikkumisen edistämisen puolestapuhuja.


Fredrik Åberg

Maksan terveyden puolestapuhuja. Maksasairauksien hoidon ja elinsiirtojen selkeäsanainen asiantuntija.

Edistävät yhdenvertaisuutta ja kulttuurista ymmärrystä.

Mona Eid  

Kehittämispäällikkö Mona Eid toimii THL:ssä yhdenvertaisuuden, tasa-arvon, kulttuurisen moninaisuuden ja antirasismin asiantuntijana. Hän on nuoren polven rohkea ja pätevä toimija, joka on vahvistanut ja valtavirtaistanut antirasistista työotetta. Projektipäällikkönä THL:n hankkeessa, jolla tuetaan organisaatioita ja ammattilaisia antirasistisen työotteen vahvistamisessa ja juurruttamisessa toimintatapoihin.     


Heidi Eriksen  

Utsjoen terveyskeskuksen vastaava lääkäri on saamelaisten terveydenhuollon ja mielenterveyspalveluiden kehittäjä ja maksutonta saamenkielistä psykososiaalista tukea tarjoavan Uvja- yksikön hankejohtaja. Hän on toiminut aktiivisesti monissa työryhmissä ja tuonut niihin alkuperäiskansojen näkökulmia koskevaa ymmärrystä.  


Idil Hussein  

THL:n epidemiologi on somaliyhteisössä luotettu asiantuntija, joka on tutkinut rokotuksiin liittyviä asenteita a tuonut esiin kulttuurisesti herkkää tapaa edistää terveyttä ja luottamusta viranomaisiin, tänä vuonna valmistui kiinnostava väitös aiheesta. Hänen työnsä osoittaa, miten yhteisölähtöinen tutkimus voi vahvistaa yhdenvertaisuutta ja terveyserojen kaventamista.  


Jonne Juntura  

Taistelee ihailtavalla tavalla neuropsykatrian kirjolla olevien puolesta. Ei ole mukavaa ja helppoa olla vastapuolella, mutta Jonnen kaltaisia ajattelutapojen ravistelijoita tarvitaan. Psykiatriaan ja päihdelääketieteeseen erikoistuva lääkäri tekee mielenterveyden häiriöistä Tiktokiin videoita ja on myös kertonut omista mielenterveyden ongelmistaan julkisuudessa. 


Virve Koljonen  

Tuonut esiin plastiikkakirurgian mahdollisuuksia potilaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja korostanut sen eettistä puolta.  Nostanut keskusteluun yleensä piiloon jäävien potilasryhmien tarpeita. Plastiikkakirurgialla voidaan auttaa potilaita, joilla on ihosyöpä, elämänlaatua haittaavia arpia ja kroonisia haavoja.  


Henriikka Langen  

Turkulainen yleislääkäri, joka toimii monimuotoisella Varissuon terveysasemalla ja kommunikoi vaikka käsillään hyvin monista kulttuureista tulevien ihmisten kanssa ja rakastaa työtään maahanmuuttajien parissa. 


Antti Mikkola  

Plastiikkakirurgi, joka on erikoistunut sukupuolen korjausleikkauksiin. Vetää Tukholman Karoliiniseen Yliopistosairaalaan plastiikkakirurgista tiimiä, joka hoitaa transsukupuolisia ja sukupuolidysforiasta kärsiviä potilaita. Edistänyt avointa keskustelua sukupuolen moninaisuudesta ja auttanut tekemään näkyväksi ryhmän, joka on pitkään jäänyt terveydenhuollossa marginaaliin. 


Valentina Oroza  

Valentina on tuonut esiin maahanmuuttajien ja pakolaisten kohtaamia haasteita terveydenhuollossa. Hän on painottanut erityisesti kulttuurien ymmärtämisen merkitystä ja useissa lääketiedepäivien esityksessä esittänyt ratkaisuja näihin aikamme haasteisiin.  

 
Shadia Rask 

Tohtorintutkinto kansanterveystieteestä, Hankenin työelämäprofessori. Ydinosaamista erityisesti monimuotoisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja inklusiivisuuteen (DEI) sekä maahanmuuttoon liittyvät kysymykset. Taitava ja rohkea yhteiskunnallinen keskustelija, joka on ollut vaikuttamassa merkittävästi tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, eriarvoisuutta ja rasismia koskevaan keskusteluun.  


Heli Salmi 

Ajanut ansiokkaasti paperittomien potilaiden asiaa sosiaalisessa mediassa, Lääkärien sosiaalinen vastuu ry:n kautta ja myös käytännön työssä. Nostanut esiin juridisen ja eettisen epäsuhdan kansainvälisten sopimusten edellyttämän suojan ja paperittomien Suomessa kohtaaman todellisuuden välillä.  


Tanja von Knorring  

Transfeminiinit ry:n toiminnanjohtaja on tuonut aktiivisesti, rohkeasti ja lämpimästi esiin sukupuolivähemmistöjen oikeuksia julkisuudessa. Hän on ihmisoikeusasiantuntija, joka toiminut monissa kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä. Kysytty luennoitsija ja kouluttaja. 


Tapani Vuola  

Avaa keskusteluja heikommassa asemassa olevien ja vähemmistöjen asioista ja pitää niissä heidän puoliaan. Tuo esiin esimerkiksi psykiatristen potilaiden hoitoon hakeutumisten vaatimusten kohtuuttomuuksista. Viestii monimuotoisuuteen liittyen ajankohtaisista asioista ymmärrettävästi myös niille, joille asiat eivät ole niin tuttuja ja jokapäiväisiä. 

Edistävät tutkimusta ja muuttavat maailmaa tiedon voimalla.

Alexandra Dahlberg

Lääkäri, kauppatieteen maisteri ja tutkija, joka yhdistää kliinisen työn, terveystaloustieteen ja tekoälyn soveltamisen suomalaisen terveydenhuollon kehittämiseen. Vuonna 2025 hän osoitti, että digitaaliset hoitopolut voivat vähentää perusterveydenhuollon kustannuksia jopa 23 prosenttia. Tulokset ovat suoraan hyödynnettävissä terveydenhuollon päätöksenteossa ja vahvistavat digitaalisten palveluiden roolia kustannustehokkaana hoitomuotona.


Anniina Färkkilä

Färkkilän tutkimusryhmä pyrkii ymmärtämään syövän syntymisen ympäristöä kudostasolla käyttäen erilaisia omiikkoja. Tutkimus keskittyy erityisesti biomarkkereiden löytämiseen, joilla voitaisiin ennustaa taudin prognoosia ja uusia terapeuttisia mahdollisuuksia.


Teemu Karjalainen

Käsikirurgian erikoislääkäri, joka on julkaissut useita Cochrane-katsauksia, joilla on kyetty kyseenalaistamaan kirurgisten hoitojen tehokkuus. Hän on johtanut Suomen suurinta ja laadukkainta käsikirurgian RCT-tutkimusta, DETECTiä, jonka tulokset on julkaistu Annals of Internal Medicine -lehdessä. Lisäksi hän on ollut keskeisessä roolissa useissa lumekontrolloiduissa kliinisissä tutkimuksissa.


Jussi Koivunen

On edistänyt keuhkosyövän tutkimusta ja hoitoa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. ALK-mutaatioin tunnistamisen lisäksi hän on toteuttanut Pohjoismaiden ensimmäisen uraauurtavan keuhkosyövän TT-seulonnan pilottitutkimuksen. Jussi toimii päätutkijana käynnistyvässä Syöpärekisterin EU-hankkeessa, joka arvioi yhteiseurooppalaisen keuhkosyövän TT-seulonnan käyttöönoton edellytyksiä.


Miikka Korja

Kansainvälisesti tunnettu kliininen neurokirurgi, jonka tutkimusryhmä on merkittävästi muuttanut käsitystä yhdestä keski-ikäisten yleisimmistä tappavista sairauksista, lukinkalvonalaisesta verenvuodosta. Hän on julkaissut kymmeniä tutkimuksia alan johtavissa lehdissä, joista suuri osa viimeisen vuoden aikana.


Ilari Kuitunen

Kuopiolainen lastentautien erikoislääkäri ja dosentti, joka tunnetaan monialaisesta innostuksestaan ja kyvystään viedä useita hankkeita eteenpäin samanaikaisesti. Hänen erityisosaamistaan ovat systemaattiset katsaukset ja meta-analyysit. Kuitunen kannustaa ja ohjaa poikkeuksellisen ahkerasti lääketieteen opiskelijoita tieteen tekemisen pariin.


Lauri Nummenmaa

Turun yliopiston PET-keskuksen professori, joka yhdistää ainutlaatuisella tavalla psykologian, lääketieteen, aivotutkimuksen ja edistyneen kuvantamisen. Vuonna 2025 Nummenmaa on laajentanut tutkimustaan koko kehon tasolle tutkien aivojen ja muiden elinten vuorovaikutusta sekä niiden yhteyttä tunteisiin.


Timo Otonkoski

Professori Otonkoski on Suomessa uudelleen ohjelmoitujen kantasolujen tutkimuksen uranuurtaja. Hänen tutkimusryhmänsä on viime aikoina julkaissut merkittäviä tuloksia laboratorio-olosuhteissa tuotettujen solujen fysiologisesta vasteesta sokeripitoisuuden muutoksiin, mikä vahvistaa niiden potentiaalia tulevaisuuden soluhoitoina insuliininpuutteesta johtuvan diabeteksen hoidossa.


Kirsi Pietiläinen

Suomen johtava lihavuuden tutkimuksen ja hoidon asiantuntija. Vuosi 2025 vahvisti Pietiläisen aseman alansa tienraivaajana: hänelle myönnettiin palkinto uraauurtavista kaksostutkimuksista, jotka osoittivat, että mitokondrioiden toimintahäiriö altistaa lihavuuden komplikaatioille. Havainto on avannut uuden tutkimussuunnan mitokondrioiden toiminnan aktivoimiseksi lihavuuden ja tyypin 2 diabeteksen hoidossa.


Kari Tikkinen

Urologisten tutkimusten lisäksi professori Tikkinen on tutkinut ylidiagnosointia ja sen vaikutusta terveydenhuollon kustannuksiin.


Sami Ventelä

Ventelä hoitaa syöpäpotilaita Turun yliopistollisessa keskussairaalassa sekä johtaa tutkimusryhmää Turun Biotiedekeskuksessa. Hän on koonnut maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen pään ja kaulan alueen syövän potilasmateriaalin, jonka avulla Ventelä on tehnyt useita merkittäviä uusia diagnostisia löydöksiä, jotka on julkaistu alan parhaassa julkaisusarjassa. Tänä vuonna hän osoitti LIMA1-proteiinin merkittävän diagnostisen roolin pään ja kaulan alueen syöpäpotilaiden hoidon valinnassa.


Jukka Westermark

Turun yliopiston syöpäbiologian professori ja Turun Biotiedekeskuksen tutkimusjohtaja. Hän on yksi Suomen johtavista syöpätutkijoista, jonka tutkimusryhmä on yli 20 vuoden ajan selvittänyt syöpäsolujen signaalinvälitystä. Lisäksi hän on aktiivinen tieteen ja tutkimuksen puolestapuhuja, joka korostaa tutkimustyön merkitystä yhteiskunnan, terveydenhuollon ja talouden näkökulmasta.

Vaikuttaneet terveysalan tulevaisuuteen sellaisena kuin sen näemme nyt – tai tulevat vaikuttamaan siihen, minkälaiseksi edessämme oleva tulevaisuus muodostuu.


Anttoni Aniebonam 

Veri-startupin toimitusjohtaja ja yksi perustajista. Verin ratkaisu tuottaa käyttäjälle reaaliaikaista dataa siitä, miten ravinto, uni ja liikunta vaikuttavat hyvinvointiin ja terveyteen. Hiljattain yrityksen osti älysormuksista tunnettu Oura.


Kirsi Auro

Lääketieteen tohtori ja nuorisopsykiatrian sekä terveydenhuollon erikoislääkäri, johtaja, tutkija ja yrittäjä – Auro on ehtinyt urallaan monenlaista. Toimii tällä hetkellä muun muassa perustamansa Saraste-klinikan lääketieteellisenä johtajana. Aiemmin toiminut lääketeollisuudessa ja geenitestausta kehittäneessä Negen-yrityksessä, jonka Nightingale lopulta osti.  


Niko Eiden

Perustajajäsen ja toimitusjohtaja IXI-startupissa, jonka kehittämä älylasiteknologia haastaa perinteisen näönkorjauksen maailmanlaajuisesti. Automaattisesti tarkentuvia silmälaseja kehittävä yritys on käynnistämässä uutta aikakautta näkemisen teknologiassa.


Johannes Kallio

Dynaaminen kasvuyrityksen vetäjä ja innovatiivinen nuori lääkäri. Kallion perustama JST Healthcare Solutions Oy helpottaa hoidon tarpeen arviointia älykkäiden esitietokyselyiden avulla. Ohjelmiston pohjana on lääkäreiden rakentama laaja tietokanta ja älykäs algoritmi, joka reagoi käyttäjän antamiin vastauksiin.


Miia Kivipelto

Neurogeriatrian professori on tutkimusurallaan keskittynyt kognitiivisen heikentymisen, dementian ja Alzheimerin taudin ehkäisyyn, varhaiseen diagnostiikkaan ja hoitoon. Epidemiologisten tutkimusten kautta hän on tunnistanut useita elämäntapa- ja verisuoniperäisiä riskitekijöitä sekä niiden yhteyksiä perinnöllisiin tekijöihin ja selvittänyt taustalla vaikuttavia mekanismeja. Merkittävän FINGER-tutkimuksen vastuullinen johtaja sekä World-Wide FINGERS -verkoston perustaja ja tieteellinen johtaja.


Reijo Laaksonen

Kliininen farmakologi on ahkera tieteentekijä, pääfokuksena sydän- ja verisuonisairauksien preventio. Laaksonen oli tutkijana kuusi vuotta Montrealissa ja Brysselissä, ja hänellä on yli 150 tieteellistä julkaisua ja 20 biomarkkeripatenttia. Zora Biosciences Oy:n lääketieteellinen johtaja on toiminut myös tutkimusprofessorina ja Tampereen biopankin johtajana. Hänen erityinen kykynsä on välittää tutkimustuloksia innovaatioiksi, tuotantoon.  


Kaisla Lahdensuo 

Psykiatrian ja terveydenhuollon erikoislääkäri, joka toimi pitkään Mehiläisen lääketieteellisenä johtajana ja oli mukana Mehiläisen kansainvälistymiskehityksessä. Toimii tällä hetkellä Melivan, Mehiläisen Ruotsin-tytäryhtiön, liiketoimintajohtajana. Monitaitoinen kollega, joka on ehtinyt panostaa niin uraan kuin tutkimukseenkin ja osoittanut, että lääkäri voi olla myös taitava liiketoimintajohtaja.


Aura Pyykönen

Kolmen lapsen äiti, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri ja utelias yrittäjä. Hänen missionsa on edistää naisten terveyttä. Pyykönen tekee työtä lääketieteen, innovaatioiden ja asioiden ajamisen risteyksessä. Hän on perustanut Islan, digitaalisen klinikan, joka tuo uusia toimintatapoja ja standardeja äitiyspalveluihin.


Aleksi Raudasoja

Tuore väitöskirja pureutuu tärkeään aiheeseen: vähähyötyisten hoitojen karsiminen on tärkeä osa terveydenhuollon vaikuttavuuden parantamista. 20–30 % terveydenhuollon resursseista käytetään tarpeettomaan hoitoon. Pelkkä tieto ei auta karsimaan vähähyötyisiä hoitoja, vaan tarvitaan erilaisia interventioita: lääkäreiden palautejärjestelmät yhdistettynä koulutukseen vähensivät tarpeettomaa hoitoa, ja potilaiden informointi yhdistettynä muihin interventioihin vähensi sitä vielä lisää.


Minna Ruckenstein

Kuluttajatutkimuslaitoksen professori on tarkastellut antropologisesta taustastaan käsin, miten ihmisten ja koneiden välinen työnjako sekä algoritmiset järjestelmät muovaavat arki- ja työelämää ja ihmisten kokemuksia. Hän on vuosien ajan yhdistänyt tieteenaloja tarkastelemaan terveydenhuollon digitalisaatiokehitystä sosiaalisen median käytöstä tekoälyyn. Johtaa tutkimushankkeita, joissa pohditaan esimerkiksi tunteiden, teknologian ja eettis-poliittisten kysymysten merkitystä automaattisessa ja algoritmisessä päätöksenteossa. 


Johan Sanmark

Terveydenhuollon erikoislääkäri aloitti tänä vuonna Tandem Healthin maajohtajana. Yritys on Euroopassa toimiva sosiaali- ja terveydenhuollon tekoälyratkaisujen tarjoaja, joka laajentaa nyt toimintaansa Suomeen. Sanmark johti edellisessä tehtävässään Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa ja vei harppauksin eteenpäin tekoälyn hyödyntämistä sosiaali- ja terveydenhuollossa. 


Charlotta Topelius

Sarjayrittäjä, jonka missiona on henkilökohtaistettu lääketiede. Topeliuksen perustama CurifyLabs automatisoi yksilöllisten lääkkeiden valmistuksen apteekeissa, jolloin käsityötä vaativa ja virhealtis prosessi muuttuu nopeaksi, standardoiduksi ja turvalliseksi.  

Vuoden merkittävimmät väitöstutkimukset.

Sam Asher, BDS, MPH, Itä-Suomen yliopisto

Hammaslääketieteen alaan kuuluvan väitöskirjan aiheena oli huonon suun terveyden yhteys heikentyneen kognition ja dementian riskiin. Muistisairaudet ovat kasvava kansanterveysongelma. Moniin riskitekijöistä voidaan vaikuttaa, mutta suun terveyteen liittyvistä riskitekijöistä on vielä niukasti tutkimustietoa. Kyseessä oli ensimmäinen tutkimushanke, jossa tutkittiin suun terveyden ja kognition yhteyttä suomalaisilla aikuisilla. Tulokset korostavat suun terveyden tärkeyttä terveen kognition ylläpitämiseksi. Hammaslääkärit ovatkin tärkeässä asemassa, jossa on mahdollisuus vaikuttaa myös muistisairauksien ennaltaehkäisyyn.


Markus Aleksanteri Aspelund, LL, Helsingin yliopisto

Väitöskirjassa löydettiin keskushermoston ja silmien aiemmin puhtaina laskimoverisuonina pidettyjen Schlemmin kanavien kehittyvän ja toimivan myös muun elimistön imusuonistoa vastaavana toiminnallisena yksikkönä. Myös keskushermostoa ympäröivästä aivokalvojen durakalvosta löydettiin lymfasuonisto. Aivoilla ja silmillä on glymfaattisen järjestelmän lisäksi myös omat lymfaattiset järjestelmänsä. Väitöskirjan löydökset muuttavat käsityksiämme näiden elinten puolustusjärjestelmien fysiologiasta. Löydösten patofysiologista merkitystä ja käytännön sovelluksia tutkitaan innokkaasti.


Rabab Batool, FT, Tampereen yliopisto ja Aga Khanin yliopisto, Karachi, Pakistan

Väitöskirja käsittelee globaalisti merkittävää kansanterveysongelmaa: lavantautia matalan tulotason maissa. Tutkimus osoitti, että uusi TCV-rokote vähentää tehokkaasti lasten lavantautitapauksia Etelä-Aasian slummialueilla. Väitöskirjan systemaattinen katsaus ja meta-analyysi vahvistivat, että rokotteet ovat tehokkaita ja turvallisia myös laajemmassa kansanterveydellisessä käytössä. Väitöskirja tarjoaa uutta, korkealaatuista näyttöä, jolla on suora merkitys rokotusohjelmien kehittämiselle ja tartuntatautien torjunnalle korkean tautitaakan maissa.


Essi Honkonen, LT, Tampereen yliopisto

Polvilumpion sijoiltaanmeno on yleistä nuorilla ja fyysisesti aktiivisilla aikuisilla. Uusiutumisen riski on hoitomuodosta riippumatta 20–60 %, ja monille jää pitkäaikaisia oireita. Väitöskirjassa tutkittiin tekijöitä, jotka auttavat valitsemaan oikean hoidon ja ennakoimaan haasteita. Neljästä osatyöstä koostuneen väitöskirjan johtopäätöksiä oli, ettei liikelaajuuden rajoittaminen ole tarpeen vamman jälkeen ja että sijoiltaanmenon aiheuttama luuruhje voi vuosien seurannassa kehittyä nivelrikoksi. Väitöskirja on riskitekijätyön, kliinisesti satunnaistetun hoitotutkimuksen ja pitkäaikaisseurannan kokonaisuus, jolla on selvä vaikutus kliiniseen päätöksentekoon.


Sari Huikko-Tarvainen, LL, KTT, Oulun yliopisto

Väitöskirjassa tutkittiin lääketieteen opiskelijoiden johtamiskäsityksiä, kiinnostusta johtamistyöhön ja näkemyksiä hyvästä lääkärijohtajuudesta. Tutkimukseen osallistui Oulun yliopiston 1. ja 6. vuoden lääketieteen opiskelijoita. Väitöskirjan mukaan kiinnostus johtamistyötä kohtaan on kasvanut, ja opiskelijasukupolvet ottavat aktiivisemmin kantaa johtamiseensa. He odottavat työtehtäviensä vahvempaa räätälöintiä ja haluavat osallistua työtehtävien suunnitteluun. Hyvässä lääkärijohtamisessa huomioidaan johdettavien lääkäreiden yksilöllisyys. Väitöskirjan tuloksia voidaan hyödyntää lääketieteen opiskelijoiden johtamiskoulutuksen kehittämisessä.


Ryo Itoshima, LT, Turun yliopisto

Väitöskirjassa selvitettiin perhekeskeisen hoidon vaikutuksia vastasyntyneiden teho-osastoilla, joissa hoito on välttämätöntä, mutta altistaa vauvat ja vanhemmat erilleen joutumiselle. Tutkimuksessa arvioitiin kahta interventiota, ja tulokset osoittivat, että Vanhemmat vahvasti mukaan -malli paransi perhekeskeisiä toimintatapoja vastasyntyneiden tehohoitoyksiköissä Virossa. Suomalaisen rekisteritutkimuksen perusteella interventio edisti keskosvauvojen kasvua, lyhensi sairaalassaoloaikaa ja vähensi käyntejä päivystyksessä kotiutuksen jälkeen. Tutkimustuloksilla on suoraa kliinistä merkitystä neonatologiseen hoitoon kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.


Väinö Lithovius, LL, Helsingin yliopisto

Väitöskirja käsittelee ihmisen beetasolubiologiaa ja diabeteksen taustalla olevia mekanismeja hyödyntäen kantasoluja. Siinä kehitettiin uusi menetelmä, jonka avulla monikykyisiä kantasoluja voidaan erilaistaa toiminnallisesti kypsiksi haimasaarekkeiksi. Lisäksi kehitettiin uusi PET-kuvantamismenetelmä kantasolusaarekkeiden siirteiden seuraamiseksi elimistössä sekä niiden tehon ja turvallisuuden arvioimiseksi. Väitöskirja yhdistää kantasolubiologian perustutkimuksen kliiniseen sovellettavuuteen ja edustaa merkittävää translationaalista tutkimusta, joka vie askeleen lähemmäs toimivia ja turvallisia kantasoluhoitoja diabeteksen hoitoon.


Valtteri Muroke, LL, Helsingin yliopisto

Väitöskirjassa selvitettiin eteisväliseinäaukon eli ASD:n perinnöllisyyttä, hoitoa ja sen ajoitusta sekä pitkäaikaista ennustetta. ASD on yleinen synnynnäinen sydänvika, joka aiheuttaa oikovirtauksen vasemmalta oikealle systeemisen ja keuhkoverenkierron välillä. Väitöskirja pohjaa viiteen alkuperäisjulkaisuun. Potilaiden liki 50 vuoden seuranta-aika on ainutlaatuisen pitkä. Se mahdollisti havainnon, että vaikka ASD-potilaiden sairastavuus on katetrisulkutoimenpiteen jälkeen verrokkiväestöä suurempi, heidän kuolleisuutensa on sama kuin verrokkiväestön, mikäli sulku on tehty potilaan ollessa alle 30-vuotias. Siksi ASD:n varhainen diagnoosi on tärkeää.


Egor Panfilov, DI, Oulun yliopisto

Polven nivelrikko on maailmanlaajuisesti yksi merkittävimmistä toimintakyvyn heikkenemisen syistä, mutta edelleen on haastavaa ennustaa, ketkä ovat suurimmassa vaarassa taudin etenemiselle ja kuinka nopeasti se etenee. Väitöskirjassa kehitettiin tekoälymenetelmiä, jotka kykenevät tunnistamaan polven magneettikuvista automaattisesti biologisia indikaattoreita eli kuvantamisen biomarkkereita. Ne mahdollistavat tehokkaan ja automaattisen polven magneettikuvien analyysin nivelrikon tutkimuksessa ja auttavat tunnistamaan riskiryhmässä olevat potilaat. Ne on julkaistu avoimesti kaikkien saataville.


Behnam Rezai Jahrom, LL, Helsingin yliopisto

Väitöskirjassa tarkasteltiin vertebrobasilaarisia, dolikoektaattisia valtimoaneurysmia. Aivojen takakierron aneurysmat ovat harvinaisia verisuonten epämuodostumia, joiden diagnostiikka ja hoito on hyvin haasteellista. Niistä puuttuu selvästi tunnistettava kaula, mikä vaikeuttaa perinteisten hoitomenetelmien käyttöä. Väitöskirjaan kerättiin kansainvälinen kohortti, josta selvitettiin muutosten luonnollista taudinkulkua, anatomisia erityispiirteitä ja hoitomenetelmiä. Näille aivoverisuonten rakennepoikkeavuuksille luotiin uusi määritelmä ja luokittelu. Väitöskirjan osana julkaistaan patentti aivovaltimopullistumien kaulan pikkuhiljaa sulkevalle laitteelle.


Teemu Rintala, DI, Itä-Suomen yliopisto

Väitöskirjassa kehitettiin tekoälyyn perustuvia menetelmiä laajojen molekyylibiologisten omiikka-aineistojen tutkimiseen erityisesti potilaiden jaottelun näkökulmasta. Siinä luotiin ja testattiin malleja, jotka yhdistävät potilaiden molekyyliprofiilit tietoon geenien tehtävistä ja keskinäisistä yhteyksistä, jolloin tulokset ovat tarkempia ja vähemmän herkkiä häiriöille. Menetelmiä sovellettiin yleisten syöpätyyppien alaryhmien tunnistamiseen; alaryhmät voivat auttaa ymmärtämään syövän erityispiirteitä sekä kohdentamaan hoitoja yksilöllisemmin. Menetelmät julkaistiin avoimena lähdekoodina, jotta niitä voidaan käyttää uusien tautiaineistojen tutkimiseen.


Severi Santavirta, LT, Turun yliopisto

Väitöskirjassa tutkittiin sosiaalisen havaitsemisen periaatteita yhdistämällä laajat käyttäytymisaineistot, aivotutkimuksen ja silmänliikemittaukset elokuvakatkelmien avulla. Kolmessa osatyössä selvitettiin sosiaalisen havainnon koko prosessia: miten ihmiset arvioivat sosiaalisia piirteitä, miten arviot näkyvät aivojen toiminnassa ja miten tarkkaavaisuus suuntautuu sosiaalisissa tilanteissa. Tulokset osoittivat, että yksinkertaiset havainnot, kuten kasvojen tai liikkeen tunnistaminen, ohjaavat tarkkaavaisuutta, pupillin koko heijastaa tunnereaktioita ja sosiaalisia havaintoja käsittelee laaja taka-aivojen verkosto. Löydöksillä on merkitystä perustutkimukselle ja sovelluksia esimerkiksi kliinisessä neurotieteessä ja tekoälyn kehittämisessä.