Hyvinvointialueiden digitaaliset terveyspalvelut ovat yleistyneet vauhdilla viimeisen neljän vuoden aikana. Toukokuussa 2025 jo yli 4,3 miljoonaa suomalaista asui alueella, joka tarjoaa oman julkisen perusterveydenhuollon digiklinikan eli digitaalisen ja usein chat-pohjaisen vaihtoehdon perusterveydenhuollon läsnä- ja puhelinpalveluille. Marraskuussa 2025 lähes kaikilla hyvinvointialueilla oli tarjolla julkinen digiklinikka.
Digitaalinen murros on ollut käynnissä jo pitkään eri sektoreilla. Samalla tavalla kuin pankit, ruokakaupat ja ravintolat ovat siirtäneet palveluitaan kivijalasta mobiilisovellukseen, myös terveydenhuollossa on ollut käynnissä murros, jossa asiakkaalle mielekäs yhteydenottotapa on nykyään monessa tapauksessa digiklinikka.
Digiklinikan keskeinen toiminnallisuus on usein chat-palvelu yhdistettynä yhdenmukaistettuun esitietokyselyyn, joka tarjoaa lyhyellä odotusajalla yhteyden perusterveydenhuoltoon hoidontarpeen arviointia ja hoitoa varten. Digiklinikka on kuitenkin laajempi sovellus tai alusta, joka kokoaa chat-keskustelujen, kiireettömien viestien ja videovastaanottojen lisäksi myös muita digitaalisia asiointimahdollisuuksia, kuten ajanvarausten tarkastelun ja perumisen, omien tietojen, hoitokertomusten ja laboratoriotulosten tarkastelemisen sekä kyselyiden ja lomakkeiden täytön.
Kuva ulottuu toukokuulle 2025. Digiklinikan määritelmä perustuu tutkimusryhmän omaan tulkintaan. Kuviossa ei huomioida yksittäisten ulkoistettujen terveysasemien digipalveluja tai Apotin Maisa-palvelua. Kiireettömiä viestipalveluita, joiden vastausaika mitataan päivissä, ei ole laskettu digiklinikkatoiminnaksi, jossa pyrkimys on vastata chat-viesteihin minuuteissa.
Digiklinikoita oli pitkään tarjolla lähinnä yksityisellä sektorilla ja työterveyshuollossa, mutta ne ovat korona-ajan ja hyvinvointialueuudistuksen jälkeen vyöryneet vauhdikkaasti myös julkiseen perusterveydenhuoltoon. Vuoden 2020 lopulla vain 78 000 ihmistä asui kunnassa, jossa oli tarjolla julkinen digiklinikka. Tästä eteenpäin uusia digiklinikoita on otettu vauhdikkaasti käyttöön, ja toukokuussa 2025 digiklinikoiden väestökattavuus nousi jo yli 4,3 miljoonaan.
Millaisia digiklinikkaratkaisuja hyvinvointialueilla on käytössä?
SoteDataLab-tutkimushankkeemme selvityksen mukaan lokakuussa 2025 lähes kaikilla hyvinvointialueilla oli käytössä digiklinikka, joka tarjoaa nopean chat-yhteyden terveysasemalle. Alueiden välillä on kuitenkin vaihtelua digiklinikka-alustan, palveluvalikoiman ja aukioloaikojen suhteen. Lisäksi vaihtelua on todennäköisesti myös siinä, miten digissä palvelevien ammattilaisten työ on järjestetty.
Hyvinvointialueilla on tällä hetkellä käytössä kolmea eri alustaa digiklinikan chat-palveluille: Suomi-Sote (BeeHealthy Oy) kymmenellä hyvinvointialueella, eKonsultaatio (SAG Flowmedik Oy) viidellä hyvinvointialueella ja Terveystalon Digialusta (Terveystalo Oy) neljällä hyvinvointialueella. Yhteistä kaikilla alustoilla on, että asioinnin tehokkuutta ja laatua pyritään parantamaan erilaisten itseasiointimallien ja esitietokyselyiden avulla. Näin ammattilaisten aikaa säästyy ja tiedonkeruu yhdenmukaistuu, kun esitiedot kerätään samalla tavoin kaikilta asiakkailta.
Asiakkaan käyttökokemuksen näkökulmasta voisi olla hyvä, että eri digipalvelut löytyisivät samasta paikasta ilman ohjausta erillisille sivuille tai alustoille uuden tunnistautumisen taakse. Nykytilanteessa tässä on vaihtelua alueiden välillä, ja esimerkiksi videovastaanotto saattaa olla eri alustalla kuin chat-keskustelu.
Ehkä selkein ero asiakkaan näkökulmasta on aukioloajoissa. Laajimmat aukioloajat ovat useimmiten terveysongelmien hoidontarpeen arviointia ja hoitoa varten olevilla sairaanhoitajan chat-kanavalla. Monilla alueilla sairaanhoitaja-chatin aukioloajat ovat arkisin virka-aikaa laajemmat (esimerkiksi klo 8–19) ja usein näillä alueilla palvelu on auki myös viikonloppuisin.
Toisaalta monilla hyvinvointialueilla sairaanhoitaja-chat on auki vain arkisin virka-aikana ja joissain tapauksissa virka-aikaa suppeammin. Kokemukset yksityisestä avosairaanhoidosta osoittavat, että kysyntää todennäköisesti olisi arkea ja virka-aikaa laajemmille aukioloajoille. Esimerkiksi Avohilmo-tietojen perusteella jopa 31 % yksityisen avosairaanhoidon etäasioinneista toteutui virka-ajan ulkopuolella.
Miltä tulevaisuus näyttää?
Yleistyykö digitaalinen esitietokysely myös hoidontarpeen arvioinnin puhelinpalvelussa? Standardoitu esitietokysely ennen chat-keskustelua on digiklinikan chat-palvelujen toiminnallisuuden ydintä. Se säästää ammattilaisen aikaa ja varmistaa, että jokaisen potilaan esitiedot kerätään huolellisesti noudattaen samaa prosessia.
Voisiko hoidontarpeen arvioinnin puhelinpalvelua tehostaa siten, että asiakkaat pyrittäisiin ohjaamaan täyttämään ensin digitaalinen esitietokysely, jonka jälkeen ammattilainen soittaisi takaisin tarkentavien kysymysten ja hoito-ohjeiden osalta? Osa hyvinvointialueista käyttää jo standardoituja esitietokyselyitä puhelimitse tehtävän hoidontarpeen arvioinnin tukena, mikä yhtenäistää potilaiden saamaa palvelua. Hieman villimpi, mutta kuviteltavissa oleva skenaario olisi, että asiakas keskustelisi puhelimessa ensin kielimallin kanssa, joka esittäisi esitietokysymykset ja kokoaisi esitiedot ammattilaiselle.
Digiklinikkamurroksen alkuvaiheessa hoidon jatkuvuuden sijaan korostui nopea saatavuus, kun laajojen aukioloaikojen keskitetyssä palvelutuotannossa pyrittiin tuottamaan palvelua nopeilla vastausajoilla. Viime aikoina digialustoille on kuitenkin useilla hyvinvointialueilla tuotu mahdollisuus kiireettömiin viesteihin omalle terveysasemalle. Näin asiakkailla on mahdollisuus itse arvioida, ottaako yhteyttä keskitettyyn ja nopeaan palveluun vai malttaa hieman pidempään ja lähettää viesti omalle terveysasemalle, jota kautta hoidon jatkuvuuden edellytykset voivat toteutua paremmin kuin keskitetyssä palvelutuotannossa.
Duodecim täyttää tänä vuonna 144 vuotta. Sairaan hyvä digiarki -blogisarjassa omien alojensa huippuammattilaiset pohtivat digitalisoituvan terveydenhuollon mahdollisuuksia ja sudenkuoppia.
Lue muut sarjassa ilmestyneet kirjoitukset:
Tekoäly ei korjaa näkymätöntä – potilastiedot kuntoon ensiksi – Olli Nieminen, yleislääketieteen erikoislääkäri, työskentelee Duodecimissä asiantuntijalääkärinä terveydenhuollon tietoteknisten ratkaisujen parissa
Lääkärinkin työkalut vaihtuvat – koulutus on avain digitaitojen kehittämiseen – Panu Kiviranta, Duodecimin koulutuspäällikkö
Vaikuttavuutta vai vain toiveita? Näin saadaan luotettavaa tietoa terveydenhuollon digipalveluista – Mika Kortelainen, terveystaloustieteen professori, Turun yliopisto ja terveystaloustieteen tutkimusprofessori, THL
Valmistuuko nuori lääkäri suoraan lääketieteen digimaailmaan? – Lääketieteen opiskelijat Katri Oinonen ja Annukka Vähä