Terveydenhuollon ammattilaisten on otettava paikkansa digipalveluita kehittävissä työpöydissä. Yhteiskunnan säästöpaineitakin on helpompi kestää, kun yhteistuumin käärimme hihamme ja valmistamme työkaluja potilaiden parhaaksi.
On sanottu, että pimeys ja pitkä matka tekivät Suomesta teknologiayhteiskunnan. Suomalaista on kehuttu EU:n digimallikansalaiseksi, joilla kädessä pysyy niin sieniveitsi kuin älypuhelin. Koronavuosina jopa kiinteistökaupat siirtyivät verkkoon ja digitaalisista pankkipalveluista on tullut automaatio jo aikapäiviä sitten. Silti keskustelu terveydenhuollon digitaalisista palveluista on usein negatiivisesti sävyttynyttä: erityisesti julkiset terveydenhuollon toimijat ovat jääneet jälkeen niin kansalaisille tarjottavista joustavista digitaalisista palveluista kuin sen ammattilaiset sulavasti toimivista potilastietojärjestelmistä.
Radiologialla olemme tottuneet nauttimaan hyvistä kuva- ja informaatiojärjestelmistä: diagnostisilla aloilla vaateet työympäristöiltä ovat usein yksioikoisempia. Tyytyväisyys on sekin vaarallista, sillä ilman selkeitä kehityskohtia innostusta asioiden kehittämiseen ei helposti löydy.
Pitkäjänteiseen kehitystyöhön on vaikea saada jyvitettyä lääkäreiden työaikaa
On kollegiaalisesti myönnetty tosiasia, että lääkärikunta professiona on laiminlyönyt terveydenhuollon digijärjestelmien kehittämistehtävän. Teknologinen kehityskaari on usein pitkä, useiden vuosien mittainen. Suuret laivat kääntyvät hitaasti ja pitkäjänteiseen, sitovaan kehitystyöhön on vaikea saada jyvitettyä lääkäreiden työaikaa.
Sairaanhoitajien ja lääkäreiden käyttäjänäkemys on kuitenkin tärkein polttoaine toimivien työkalujen valmistamiseen. Digiergonomia ja osallistaminen ovat niin tärkeitä työhyvinvoinnin elementtejä, että jo näistä itsekkäistä syistä ammattihenkilöstön on penättävä paikkaansa järjestelmiä ja palveluita kehittävissä työpöydissä.
Erityisen tärkeää hyvinvointialueiden nykyisten säästöpaineiden alla on se, että alueiden asukkaille tarjotaan tasaisesti digitaalisia palveluita. Ne asiat, jotka voidaan hoitaa jouhevasti sovelluksessa tai verkkoselaimella, on syytä siirtää sinne. Niukat resurssit säästyvät oikeisiin paikkoihin, kun uskalletaan ottaa rohkeita askeleita.
Digitalisaatio on saumaton osa hoitoon sitouttamista
Työterveyshuolloista ja yksityisten lääkäriketjujen toimintamalleista löytyy kyllä apinoitavaa. Esimerkiksi tekstiviestimuistutteet ovat asia, joka toteutuu kirjavasti jopa saman toimijan sisällä. Digitalisaatio on saumaton osa hoitoon sitouttamista. Kuvantamisen puolella arvokkaista kuvantamistutkimusaikoja jää viikoittain käyttämättä runsaasti asukkaiden jättäessä saapumatta heille annettuihin tutkimuksiin.
Sahaamme terveydenhuollossa itseämme nilkkaan, jos jätämme kehittämättä työntekijälähtöisesti työkalujamme. Yhteiskunnan säästöpaineiden allakin on helpompi kestää valtiovarainministeriöstä tulevaa painetta, kun yhteistuumin käärimme hihamme ja lähdemme kehittämään digitaalisia palveluita potilaiden parhaaksi. Pohjolan pimeä digikansa on ihan passeli kansallinen brändi – pidetään siitäkin kiinni!
Radiologian erikoislääkäri Mikko Taina on Duodecimin valtuuskunnan puheenjohtaja.
Duodecim täyttää tämän vuoden marraskuussa 144 vuotta. Sairaan hyvä digiarki -blogisarjassa omien alojensa huippuammattilaiset pohtivat digitalisoituvan terveydenhuollon mahdollisuuksia ja sudenkuoppia.
Lue muut sarjassa ilmestyneet kirjoitukset:
Tekoäly ei korjaa näkymätöntä – potilastiedot kuntoon ensiksi – Olli Nieminen, yleislääketieteen erikoislääkäri, työskentelee Duodecimissä asiantuntijalääkärinä terveydenhuollon tietoteknisten ratkaisujen parissa
Lääkärinkin työkalut vaihtuvat – koulutus on avain digitaitojen kehittämiseen – Panu Kiviranta, Duodecimin koulutuspäällikkö
Vaikuttavuutta vai vain toiveita? Näin saadaan luotettavaa tietoa terveydenhuollon digipalveluista – Mika Kortelainen, terveystaloustieteen professori, Turun yliopisto ja terveystaloustieteen tutkimusprofessori, THL
Valmistuuko nuori lääkäri suoraan lääketieteen digimaailmaan? – Lääketieteen opiskelijat Katri Oinonen ja Annukka Vähä