22.08.2025

Vaikuttavuuden arviointi terveydenhuollossa on vaativaa. SoteDataLab-hankkeessa tutkimme hyvinvointialueiden digipalvelujen ja tekoälyn vaikutuksia sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Digipalveluita ja tekoälyä esitetään yhä useammin ratkaisuna terveydenhuollon niukkoihin resursseihin ja muihin palvelujärjestelmän haasteisiin, mutta tutkimusnäyttöä on vähän.  

Odotukset uusien teknologioiden suhteen ovat korkealla: digitaalisten palvelujen toivotaan parantavan hoidon saatavuutta, keventävän ammattilaisten työtaakkaa ja jopa kohentavan väestön terveyttä. Mutta miten tiedämme, toimivatko uudet työkalut käytännössä?

Miksi vaikuttavuuden arviointi on välttämätöntä?

Pelkkä käyttötilastojen, asiakaskyselyjen tai mittareiden tarkastelu ei kerro, mikä muutos johtui juuri digipalvelusta tai mitä olisi tapahtunut ilman sen käyttöönottoa. Luotettava arviointi edellyttää tutkimusasetelmia, jotka mahdollistavat syy-seuraussuhteiden tunnistamisen.

Kokeellisissa asetelmissa, kuten satunnaistetuissa kontrolloiduissa tutkimuksissa (RCT), osallistujat jaetaan satunnaisesti eri ryhmiin, mikä odotusarvoisesti minimoi taustatekijöiden vinoumat vertailuryhmien välillä. Kvasikokeelliset asetelmat hyödyntävät luonnollisia kokeita, jotka imitoivat satunnaistettua asetelmaa huolellisesti muodostettujen ja havaintoaineistoihin perustuvien vertailuryhmien avulla. Parhaimmillaan nämä menetelmät voivat tuottaa tuloksia, jotka ovat lähes yhtä luotettavia kuin kokeelliset asetelmat ja vieläpä todellisissa palveluympäristöissä.

SoteDataLab tarjoaa konkreettisia esimerkkejä vaikuttavuustutkimuksesta

SoteDataLab-hankkeessa tutkimme sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella hyvinvointialueiden digipalvelujen ja tekoälyn vaikutuksia sosiaali- ja terveyspalveluissa. Hyödynnämme sekä kokeellisia että kvasikokeellisia asetelmia yhdistettynä lähes reaaliaikaiseen rekisteritietoon. Käynnissä olevia tutkimuksiamme ovat muun muassa Pohjanmaan hyvinvointialueen satunnaistettu digivastaanottokokeilu ja usean hyvinvointialueen digiklinikoiden käyttöönottoa koskeva ero-eroissa-analyysi.

Hyvinvointialueen digitaalinen asiointikanava saattaa nopeuttaa hoitoon pääsyä ja vähentää tarvetta kalliimmille kasvokkain toteutettaville palveluille. Näiden vaikutusten selvittäminen edellyttää kuitenkin uskottavaa vertailuryhmiin perustuvaa tutkimusnäyttöä. Lisäksi digipalvelujen vaikuttavuutta on tärkeää tutkia laaja-alaisesti, koska vaikutukset voivat vaihdella alueiden välillä toteutustavasta riippuen, ja eri asiakasryhmät voivat hyötyä uudesta palvelusta eri tavoin.

Digipalvelujen ja tekoälyn käyttöönotto ei ole itseisarvo. Ilman vahvaa tutkimusnäyttöä riskinä on, että resursseja kuluu ratkaisuihin, jotka eivät paranna hoitoa tai voivat jopa heikentää sitä. Kun päätökset perustuvat korkeatasoiseen vaikuttavuustutkimukseen, voidaan tunnistaa ne ratkaisut, jotka todella tukevat potilaiden ja ammattilaisten arkea.

SoteDataLabin johtoryhmään kuuluva Mika Kortelainen on terveystaloustieteen professori Turun yliopistossa sekä terveystaloustieteen tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. Digitaalisten terveyspalveluiden vaikuttavuuteen keskittyvä SoteDataLab on THL:n , Aalto-yliopiston ja Turun yliopiston tutkimushanke.

Duodecim täyttää tämän vuoden marraskuussa 144 vuotta. Sairaan hyvä digiarki -blogisarjassa omien alojensa huippuammattilaiset pohtivat digitalisoituvan terveydenhuollon mahdollisuuksia ja sudenkuoppia. 

Lue muut sarjassa ilmestyneet kirjoitukset:

Tekoäly suoriutuu diagnostisesta päättelystä lääkäriä paremmin – entä tulevaisuudessa? – Enni Sanmark, Duodecimin jäsen- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja

Terveydenhuollon suurin murros on se, miten data ja asiantuntijuus kietoutuvat toisiinsa – Sandra Liede, johtava lakiasiantuntija Terveysteknologia ry

Etävastaanotot: vaikuttava osa terveydenhuoltoa vai pelkkää klikkailua?  – Päivi Metsäniemi, Duodecimin pääsihteeri

Tekoäly voisi keventää lääkärin kirjaamisen taakkaa – Riikka Vuokko, erityisasiantuntija, sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaation ja tiedonhallinnan yksikkö

Vinoutunut yhteiskunta tuottaa vinoutuneita ratkaisuja – Ville Vartiainen, tekoälytutkija, HUS-yhtymä ja Helsingin yliopisto sekä Rami Luisto, tekoälytutkija, Digital Workforce

Tekoäly ei korjaa näkymätöntä – potilastiedot kuntoon ensiksi – Olli Nieminen, yleislääketieteen erikoilääkäkäri, työskentelee Duodecimissä

Lääkärinkin työkalut vaihtuvat – koulutus on avain digitaitojen kehittämiseen – Panu Kiviranta, Duodecimin koulutuspäällikkö