Päätoimittaja Jaana Suvisaari nostaa esiin kolme mielenkiintoista artikkelia Duodecim-lehden numerosta 16/2025. Tutustu Jaanan tärppeihin!
1. Ksylatsiini päihteenä– uusi uhka opioidikriisissä
Mauri Aalto ja Antti Mustonen
Ksylatsiini on eläinlääketieteessä käytettävä rauhoittava lääke, jonka huumausainekäyttö on yleistynyt Yhdysvalloissa viime vuosina. Siellä ksylatsiinia on käytetty yksin tai yhdessä fentanyylin kanssa. Seurauksena on muun muassa vakavien ihovaurioiden yleistyminen huumausaineiden käyttäjillä. Ksylatsiini aiheuttaa muistikatkoksia ja voimakkaan sedaation, johon voi liittyä jähmettymistä tiettyyn asentoon, mistä johtuen sitä kutsutaan myös zombihuumeeksi.
Ksylatsiinin huumausainekäyttö on tuore ilmiö, eikä kaikkia sen aiheuttamia haittoja vielä tunneta. Kuten Mauri Aalto ja Antti Mustonen toteavat pääkirjoituksessaan, Suomessa ksylatsiinin käyttöä ei juurikaan ole vielä havaittu, mutta sen mahdolliseen tuloon on varauduttava.
2. Stafylokokki- ja streptokokkibakteerien superantigeenit
Roope Metsänoja ja Seppo Meri
Sairastin 6-vuotiaana esikoululaisena tulirokon. Se kuuluu hyviin lapsuusmuistoihini. Aikakauden sääntöihin kuului varsin pitkä karanteeniaika ennen päiväkotiin palaamista. Niinpä pääsin jo tervehdyttyäni viikoksi mummolaan, jossa sain nauttia kerrankin jakamattoman huomion keskipisteenä olemisesta.
Tulirokkoon liittyvän ihottuman aiheuttaa ryhmän A beetahemolyyttisen streptokokin erittämä enterotoksiini eli superantigeeni. Roope Metsänojan ja Seppo Meren katsausartikkeli on kattava tietopaketti stafylokokki- ja streptokokkibakteerien superantigeeneistä. Niiden kehossa aiheuttama vahva immuunireaktio pahentaa infektioon liittyvää kudosvauriota ja voi myötävaikuttaa esimerkiksi toksisen sokkioireyhtymän, endokardiitin tai nekrotisoivan faskiitin kehittymiseen. Tällä hetkellä tutkitaan, voisiko tätä vahvaa immuunireaktiota hyödyntää syövän hoidossa. Superantigeenien olemassaolosta on siis hyvä olla tietoinen – niiden liittyminen onnellisiin lapsuusmuistoihin taitaa kuitenkin olla harvinainen poikkeus.
3. Metabolinen rasvamaksa – kuinka yhden potilaan myötä paljastui monimuotoinen kansantauti
Hannele Yki-Järvinen
Professori Hannele Yki-Järvinen sai keväällä 2025 Matti Äyräpään palkinnon. Tässä palkintoon liittyvässä kirjoituksessa hän tiivistää kiehtovan tarinan oman tutkijauransa keskisimmistä tuloksista ja niiden taustalla olevista oivalluksista. Yhden potilaan poikkeuksellinen kliininen kuva johdatti Yki-Järvisen tutkimaan rasvamaksan merkitystä insuliiniresistenssissä. Sittemmin rasvamaksasta on löytynyt geneettisiä alaryhmiä, sellainenkin johon ei liity lisääntynyttä diabeteksen tai sydän- ja verisuonitautien riskiä.
Äyräpää symposiumi on aina poikkeuksellinen tilaisuus kuulla suomalaisen huippututkijan kertomus omasta tutkimuksestaan. Laittakaa siis kalentereihinne jo 10.4.2026!
Jäsen, lue uusin Duodecim-lehti! Voit tutustua numeron sisältöön myös podcastina.
