Terveydenhuollon digipalveluiden laadukas johtaminen on yhdistelmä dataa, inhimillisyyttä ja rohkeutta uudistaa toimintatapoja. Se ei ole vain terveydenhuollon tulevaisuutta – se on tätä päivää.
Digitaalisten terveyspalveluiden kasvu on mullistanut terveydenhuollon toimintamalleja. Suomessa etävastaanottojen määrä kasvoi merkittävästi koronapandemian aikana, ja vaikka pandemia on väistynyt, etävastaanottojen suosio on säilynyt korkeana.
Tämä muutos korostaa tarvetta varmistaa, että digipalvelut eivät ole vain tekninen ratkaisu, vaan aidosti vaikuttava osa hoitoketjua. Laadukas digipalveluiden johtaminen edellyttää vaikuttavuuden suunnitelmallista mittaamista ja jatkuvaa kehittämistä.
Etävastaanottojen vaikuttavuutta voidaan arvioida useilla mittareilla, jotka kattavat sekä kliiniset tulokset että palvelun sujuvuuden ja potilaskokemuksen.
- Kliiniset mittarit kertovat, parantaako etävastaanotto potilaan terveydentilaa. Mikään yksi mittari ei kerro tästä tarpeeksi, vaan tulee valita esim. diagnoosiryhmäkohtaisia mittareita.
- Prosessimittarit mittaavat palvelun tehokkuutta: kuinka nopeasti potilas pääsee hoitoon ja kuinka moni etävastaanotto johtaa uusinta- tai päivystyskäyntiin.
- Potilaskokemusmittarit arvioivat palvelun saavutettavuutta ja potilaan tyytyväisyyttä hoitoon.
- Kustannusvaikuttavuuteen liittyvät mittarit huomioivat sekä suorat että välilliset kustannukset, kuten päivystyskäyntien vähentymisen.
Etävastaanoton eri muodot: chat, video vai puhelin?
Etävastaanotto voi toteutua monin eri tavoin, ja kunkin muodon vahvuudet ja haasteet vaihtelevat.
- Chat-palvelut mahdollistavat asioinnin joustavasti ajasta ja paikasta riippumatta. Ne sopivat hyvin yksinkertaisten oireiden arviointiin ja lyhyisiin seurantakäynteihin, mutta saattavat olla rajallisia monimutkaisemmissa tilanteissa.
- Videovastaanotot tarjoavat mahdollisuuden havainnoida potilasta visuaalisesti, mikä tukee vuorovaikutusta ja kliinistä arviota. Ne ovat hyödyllisiä esimerkiksi mielenterveys- ja fysioterapiakonsultaatioissa.
- Puhelinvastaanotot ovat nopeasti toteutettavia ja matalan kynnyksen vaihtoehto, mutta visuaalisen tiedon puute voi rajoittaa arviointikykyä tietyissä tilanteissa.
Eri vastaanottomuotojen yhdistäminen ja tilanteen mukaan valitseminen voi parantaa hoidon laatua ja tehokkuutta. Ei voida suoraan sanoa jonkin tavan olevan toista vaikuttavampi; oleellista on, saako potilas apua juuri senhetkiseen tilanteeseensa.
Potilasturvallisuus edellyttää selkeitä toimintamalleja
Potilasturvallisuus on keskeinen osa laadukasta digipalveluiden johtamista. Etävastaanotoilla turvallisuuden varmistaminen edellyttää selkeitä toimintamalleja ja riskienhallintaa. Jos etävastaanotto ei ole toteutettu turvallisuus huomioiden, se ei myöskään voi olla vaikuttavaa.
- Selkeät hoitokriteerit. On tärkeää määritellä, milloin etävastaanotto on riittävä ja milloin potilas tulee ohjata fyysiseen hoitoon.
- Turvalliset järjestelmät. Käytössä olevien digitaalisten alustojen tulee olla tietoturvallisia ja tukea sujuvaa tiedonvälitystä.
- Ammattilaisten koulutus. Terveydenhuollon ammattilaisten on saatava koulutusta etätyövälineiden käyttöön ja etävastaanottojen erityispiirteisiin liittyvistä turvallisuuskysymyksistä.
- Seuranta ja palaute. Potilasturvallisuuteen liittyviä tapahtumia tulee seurata järjestelmällisesti ja oppia niistä jatkuvasti.
Johtaminen on jatkuvaa oppimista
Laadukas digipalveluiden johtaminen perustuu tiedolla johtamiseen. Reaaliaikaiset mittarit ja dashboardit auttavat seuraamaan palveluiden vaikuttavuutta ja tunnistamaan kehityskohteet. Hyväkään mittaristo ei kuitenkaan pelasta, jos vaikuttavuuden johtamiseen rutinoitunut kulttuuri puuttuu.
Lisäksi tarvitaan yhteiset hoitopolut, jotka yhdistävät perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimijat. Hybridihoitomallit, joissa etä- ja lähivastaanotot tukevat toisiaan, mahdollistavat paremman palvelun laajemmin.
Digipalveluiden johtaminen ei ole staattinen prosessi. Vaikuttavuuden mittarit antavat suuntaa, mutta todellinen arvo syntyy jatkuvasta kehittämisestä ja kokeilukulttuurista. On uskallettava kysyä: mitä voimme tehdä vielä paremmin potilaan parhaaksi?
Laadukas digipalveluiden johtaminen on yhdistelmä dataa, inhimillisyyttä ja rohkeutta uudistaa toimintatapoja. Se ei ole vain terveydenhuollon tulevaisuutta – se on tätä päivää.
LL, terveydenhuollon erikoislääkäri Päivi Metsäniemi on Duodecimin pääsihteeri.
Kirjallisuutta
Pennanen, P; Jansson, M; Torkki, P ym.: Digitaalisten palvelujen vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valtioneuvoston kanslia, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:52.
Härkönen H, Lakoma S, Verho A ym. Impact of digital services on healthcare and social welfare: An umbrella review. Int J Nurs Stud. 2024 Apr;152:104692. doi: 10.1016/j.ijnurstu.2024.104692.
____________
Duodecim täyttää tämän vuoden marraskuussa 144 vuotta. Sairaan hyvä digiarki -blogisarjassa omien alojensa huippuammattilaiset pohtivat digitalisoituvan terveydenhuollon mahdollisuuksia ja sudenkuoppia.
Lue muut sarjassa ilmestyneet kirjoitukset:
Vastaa