Anssi Sovijärvi on kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen erikoislääkäri sekä kliinisen fysiologian emeritusprofessori Helsingin yliopistosta. Hän on ollut mukana tekemässä monia lääketieteellisiä julkaisuja ja suosituksia, erityisesti keuhkosairauksien ja hengitysfysiologian alalla. Sovijärvi teki väitöskirjansa HY:n fysiologian laitoksella jo opintojensa aikaan 1973. Kliininen fysiologia otti tällöin Suomessa alkuaskeleita. Erikoislääkäriksi ja dosentiksi valmistuttuaan 1976 hän on ollut mukana kehittämässä tuota toimintaa ja mm. kliinisestä fysiologiasta tuli lääketieteen oppiaine. Sovijärvestä tuli HY:n ensimmäinen kliinisen fysiologian professori 1994.
Sovijärven teos Miksi hengästyn julkaistiin vuodenvaihteessa Terveyskirjastossa. Siinä avataan liian nopean hengästymisen ja rasitushengenahdistuksen fysiologisia syitä ja mekanismeja. Asiaa tarkastellaan vähäisen liikunnan, ylipainon sekä sydän- ja keuhkosairauksien näkökulmista. Lisäksi teoksessa käydään läpi erilaisia keinoja hengenahdistusoireiston lievittämiseksi.
Nyt julkaistun teoksen lisäksi olet ollut mukana tekemässä paljon muitakin hengitykseen liittyviä julkaisuja. Millaisia ne ovat olleet?
Ohjaamieni 17 väitöskirjan aiheet liittyivät useimmiten keuhkosairauksiin tai hengitykseen. Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen opetusta varten Kustannus Oy Duodecim on kustantanut kolme oppikirjaa, joissa olin päätoimittajana. Tieteelliset julkaisuni liittyvät pääasiassa keuhkosairauksiin, hengitykseen ja kardiorespiratoriseen suorituskykyyn (yli 500 tieteellistä julkaisua ja oppikirjakirjoitusta/katsausta).
Miksi koit, että oli tärkeää kirjoittaa teos Miksi hengästyn ja mistä sait idean teokseen?
Hengitys on ihmisen keskeinen elintoiminto, johon mielestäni ei ole suomalaisessa kirjallisuudessa kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Hengenahdistus tai tavallista nopeampi hengästyminen ovat erittäin tavallisia oireita. Helsinkiläisen väestötutkimuksen mukaan yli 20 prosentilla aikuisväestöstä esiintyi elämää haittaavaa hengenahdistusta. Kuitenkaan sekä suuri yleisö että terveydenhuollon ammattilaisetkaan eivät välttämättä tiedä tai tiedosta, mistä kaikista syistä hengenahdistus voi aiheutua.
Ajatus tämän teoksen kirjoittamisesta syntyi opettaessani lääketieteen kandidaatteja ja aihe herätti kiinnostusta myös luennoidessasi Sydänliiton potilasjärjestöissä.
Teos on julkaistu aiemmin kirjana 2018, mitä uutta tämä päivitys toi tullessaan?
Teoksesta on karsittu pois sellaisia sairauskohtaisia osia, joista on jo esitykset Terveyskirjastossa. Kaikki oleelliset osat koskien hengenahdistuksen syntymekanismeja on tarvittavissa kohdin päivitetty nykytietämystä vastaaviksi. Teokseen on myös lisätty sisältöä siitä, miten itse kukin voi helpottaa hengenahdistusoiretta hengitystä ja fyysistä kuntoa harjoittamalla tai muilla keinoin, esimerkiksi laihduttamalla.
Mikä on teoksen tärkein anti kansalaisille?
Hengästyminen rasituksessa voi olla joko terve ilmiö tai jonkin helposti hoidettavan syyn seuraus (esim. lihavuus, anemia, liian vähäinen liikunta). Keuhkojen keskeiset toiminnot, hapen saanti soluhengitystä varten, hiilidioksidin poisto ja elimistön happo-emästasapainon säätely, ovat kuitenkin vain osa siitä fysiologiasta, mihin hengitys vaikuttaa elimistössämme. Oikea hengitystapa voi esimerkiksi helpottaa jännittyneisyyteen liittyvää autonomisen hermoston ylivirittäytymistä, sympaattisen hermoston yliaktiivisuutta ja hyperventilaatiota. On tärkeää osata tarvittaessa keskittyä hetkeksi hengittämään hitaasti muutama syvä hengenveto.
Uskoisin, että suurelle yleisölle tämä teos voi antaa helpottavaa tietoa siitä, miksi ihminen hengästyy ja kotikeinoja oireen vähentämiseksi.