Duodecim-lehti numero 1/2025 on ilmestynyt. Uutinen tiivistää lehden sisällön ja nostaa esiin keskeisimmät näkökulmat. Voit tutustua numeroon myös podcastina.
Duodecim-lehti täyttää 140 vuotta vuonna 2025. Syntymäpäivä on esillä lehdessä koko vuoden ajan.
Kari Raivio, lehden entinen päätoimittaja, pohtii pääkirjoituksessaan lehden historiaa ja tulevaisuutta. Hän toteaa, että lehti ja Duodecim-seura ovat saavuttaneet alkuperäisen tavoitteensa: lääkärinä toimimisen oman maan kielellä ja hyvällä ammattitaidolla.
Hän jatkaa esittämällä painavan kysymyksen: ”Kun nämä tavoitteet on saavutettu, pitäisikö nyt pyrkiä ymmärtämään, jopa korjaamaan, niitä yhteiskunnan muutosprosesseja, joilla voi olla suuri merkitys terveyden ja sairauden näkökulmasta?” Tällaisiksi hän mainitsee erityisesti ilmaston lämpenemisen, luontokadon ja ympäristön saastumisen.
Juhlavuoden kunniaksi käynnistyy artikkelisarja, jonka on ideoinut Duodecim-lehden entisten toimittajien muodostama Torstaikilta. Artikkelisarjassa käsitellään noin kahtatoista artikkelia lehden historiasta. Ensimmäisenä käsittelyvuorossa on Konrad Relanderin (sittemmin ReijoWaara) artikkeli tupakoimisesta, jota kommentoi professori Tuula Vasankari.
Mitä on autoimmuniteetti ja miten se syntyy?
Autoimmuunitauti syntyy, kun kehon immuunijärjestelmä hyökkää virheellisesti omia kudoksiaan vastaan, Seppo Meri kertoo pääkirjoituksessaan. Laukaisevana tekijänä voi toimia infektio tai kudosvaurio. Erilaiset geneettiset tekijät voivat altistaa autoimmuunitaudeille.
Immuunipuutos voi altistaa autoimmuniteetille. Katsausartikkeli immuunipuutoksen ja autoimmuniteetin paradoksaalisista yhteyksistä kertoo, miksi näin on, ja esittelee immuunisäätelyn geneettisiä häiriöitä, joihin liittyy autoimmuunitautien riski.
Immuunijärjestelmän toiminnalle keskeiset T-lymfosyytit kypsyvät ja kehittyvät kateenkorvassa, joka sijaitsee rintalastan alla, sydämen päällä. Katsausartikkelissa kerrotaan, millaisissa tilanteissa kateenkorva voidaan joutua poistamaan ja millaisia haittoja kateenkorvan poistosta voi olla.
Katsausartikkeli immunologisesta toleranssista ja autoimmuniteetista selittää, miten toleranssi omia kudoksia kohtaan kehittyy ja millaisissa tilanteissa se voi murtua. Sentraalinen toleranssi muodostuu kateenkorvassa, jossa omia antigeenejä tunnistavat T-solut joko tuhotaan tai ne erilaistuvat säätelijä-T-soluiksi. Perifeerinen toleranssi tarkoittaa alun perin antigeeneille reagoivien T- ja B-solujen reaktiokyvyn menetystä erilaisten tekijöiden vaikutuksesta. Katsausartikkeli kuvaa näistä keskeisimmät ja esittelee immunosuppressiivisten hoitojen vaikutusmekanismit.
Neuroimmunologisia tauteja ovat muun muassa MS-tauti, myasthenia gravis ja autoimmuunienkefaliitit. Katsausartikkelissa kuvataan neuroimmunologian kehittyvää hoitoa. Uusilla vaikutuksmekanismeilla toimivia lääkkeitä on tullut käyttöön, ja kehitteillä olevat CAR-T- ja CAAR-T-soluhoidot saattavat tulevaisuudessa olla läpimurto parantavan hoitomuodon etsinnässä.
Katsausartikkeli autoimmuunimaksasairauksista esittelee niistä merkittävimmät: autoimmuunihepatiitin, primaarisen biliaarisen kolangiitin ja primaarisen sklerosoivan kolangiitin
Lisäksi numerossa on kaksi muutakin pääkirjoitusta. Duodecimin valtuuskunnan väistyvä puheenjohtaja Harri Hyppölä muistuttaa seuran valtuuskunnan vaaleista. Toisessa pääkirjoituksessa tarkastellaan GLP-1-reseptoriagonistien moninaisia vaikutuksia.
Katsausartikkeli HPV-rokotuksista kokoaa tutkimustiedon niiden tehosta syöpien ehkäisyssä. Vinkistä vihiä -artikkelissa ihmetellään reiden kivuliasta kyhmyä. Lehdessä julkaistaan myös Niilo-palkitut kirjoitukset sekä Elin Elmgren -palkinnon saaneen professori Erkki Isometsän haastattelu.