Pieni osa lihas- ja nivelkivuista kärsivistä potilaista sairastaa polymyalgia rheumaticaa, ja heidät voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa glukokortikoidilla.
Polymyalgia rheumatica on pitkäaikainen tulehduksellinen sairaus, jota tavataan lähes yksinomaan yli 50-vuotiailla. Tauti on yleisempi naisilla.
Lähes kaikilla oireina ovat symmetrinen kipu, jäykkyys ja liikerajoitus niska-hartia-alueella ja olkavarsissa sekä lantion alueella. Kipu on yö- ja aamupainotteista, ja siihen liittyy pitkittynyt aamujäykkyys. Yleisoireet, kuten väsymys, laihtuminen, ruokahaluttomuus ja kuume, ovat tavallisia. Alku on yleensä äkillinen, ja potilas voi usein kertoa päivän tarkkuudella oireiden alkamisajankohdan.
Potilaista 10–20 %:lla on myös jättisoluarteriitti. Sen epäily edellyttää lähetettä erikoissairaanhoitoon.
Polymyalgia rheumaticassa kliininen diagnoosi on usein riittävä:
- ikä yli 50 v.
- tyypillinen taudinkuva
- suurentunut lasko ja/tai CRP
- nopea subjektiivinen paraneminen glukokortikoidilla 3 vrk:n kuluessa.
Vain n. 1–2 %:lla sekä lasko että CRP ovat normaalit. Jos tulehdusarvot eivät ole lainkaan nousseet, tulee etsiä ensisijaisesti muuta sairautta.
Glukokortikoidihoito aloitetaan annoksella 12.5–25 mg/vrk prednisolonia/prednisonia, ja se kestää vähintään vuoden, tyypillisesti 12–24 kk. Glukokortikoidi yritetään purkaa kaikilta potilailta kokonaan pois. Pienellä osalla sitä joudutaan toistuvien relapsien vuoksi kuitenkin jatkamaan vuosia. Pitkäaikaiseen glukokortikoidihoitoon liittyy huomattava haittojen riski. Jos purku toistuvasti epäonnistuu, on muistettava hoidon aiheuttaman lisämunuaislaman mahdollisuus.
Erikoissairaanhoidon konsultaation aiheita ovat jättisoluarteriitin epäily, epätyypilliset kliiniset piirteet ja epätyydyttävä vaste hoidolle.
Lue Lääkärin käsikirjan kokonaan päivitetyt artikkelit Polymyalgia rheumatica ja Jättisoluarteriitti (temporaaliarteriitti).
Terveysportti-palvelu on maksullinen. Kysy lisätietoja organisaatiokäyttöön terveysportti(at)duodecim.fi.