Teeman pääkirjoitus kertoo esimerkein, mitä syövän kohdennettu ja yksilöllinen hoito on. Kohdennetun hoidon avulla on voitu parantaa merkittävästi joidenkin syöpien hoitotuloksia. Harvinaisten syöpien kohdennetun hoidon kehittämiseksi tehdään yhteistyötä niin EU:ssa kuin kansallisesti.
Teeman ensimmäinen katsaus kuvaa uuden syöpälääkkeen hyväksymis- ja käyttöönottoprosessia. Prosessi on Suomessa monivaiheinen ja sisältää useita arviointivaiheita ennen kuin lääke tulee potilaiden käyttöön.
Toinen katsaus esittelee immunokonjugaattien käyttöä syövän hoidossa. Immunokonjugaatissa on yhdistetty vasta-aine sekä toksiini, joka voi olla esimerkiksi säteilevä aine tai solunsalpaaja. Katsausartikkeli esittelee immunokonjugaateilla saatuja hoitotuloksia rintasyövässä, lymfoomassa ja uroteelisyövässä.
Kolmannessa katsauksessa esitellään ohjelmoituneen solukuoleman muokkaajia leukemioiden hoidossa. Näistä venetoklaksi on vakiinnuttanut asemansa osana standardihoitoa kroonisessa lymfaattisessa leukemiassa sekä akuutissa myelooisessa leukemiassa.
Neljäs katsaus esittelee teranostiikkaa. Teranostiikka on syövän diagnostiikkaan ja hoitoon liittyvä termi, jossa yhdistyvät sananmukaisesti terapia ja diagnostiikka. Viidennessä katsauksessa esitellään boorineutronisädehoitoa. Se on syövän kohdennettu hoitomenetelmä, jonka teho perustuu kasvainsolukkoon kuljetetun booriatomin ytimen hajoamiseen neutronisäteilyn vaikutuksesta.
Viimeinen katsaus pohtii kohdennettujen hoitojen tulevaisuuden näkymiä. Erilaisiin molekyylimuutoksiin ja niiden yhdistelmiin perustuvia lääketutkimuksia ei voida enää tehdä suurella homogeenisella potilasjoukolla niiden harvinaisuuden vuoksi. Tärkeä kysymys onkin viranomaisten suhtautuminen uusien kohdennettujen lääkkeiden hyväksyntä- ja korvausprosesseihin.
Numerossa on teeman lisäksi kaksi muutakin katsausartikkelia
Katsausartikkeli pienentyneiden rautavarastojen seulonnasta raskauden aikana suosittaa, että raudanpuutteen riskitekijät tulisi kartoittaa alkuraskauden aikana kaikilta ja määrittää rautavarastot, jos riskitekijä todetaan. Raudanpuutteen hoitona on suun kautta otettava rautalisä.
Toisessa katsauksessa käsitellään vesivälitteisiä infektiota ja niiden torjuntamahdollisuuksia Suomessa. Yleisimmät taudinaiheuttajat ovat norovirukset ja kampylobakteerit. Pohjavesien saastuminen aiheuttaa suurimman osan juomavesivälitteisistä epidemioista ja ongelmatilanteista Suomessa.
Lisäksi pääkirjoituksissa pohditaan, mikä yhteys asuinrakennusten kosteus- ja homevaurioilla on astman puhkeamiseen, ja voiko rotavirusrokotus suojata autoimmuunisairauksilta.
Jäsen, lue numero 21/2024 »