Keskimäärin vain 25 % alkionsiirroista johtaa elävän lapsen syntymään. Teeman pääkirjoitus käsittelee sitä, miksi alkio ei kiinnity kohtuun. Pääkirjoitus kuvaa tiiviisti tutkimukset, joita suositellaan tai voidaan harkita toistuvista tuloksettomista alkionsiirroista kärsiville pareille. Kohtuperäisiä syitä siihen, miksi alkio ei kiinnity, tunnetaan edelleen puutteellisesti.
Näin hoidan -artikkeli kuvaa tarkemmin kohtuperäisen lapsettomuuden hoitoa. Artikkelissa käydään läpi myoomien, polyyppien, adenomyoosin ja kohdunsisäisten kiinnikkeiden diagnostiikkaa ja hoitoa. Ohuen endometriumin hoitoon kaivattaisiin tehokkaampia keinoja.
Kohdun rakennepoikkeavuudet ja niiden vaikutukset
Kohdun synnynnäiset rakennepoikkeavuudet todetaan usein sattumalöydöksenä. Katsausartikkelissa kuvataan niiden yleisyys, luokittelu, diagnostiikka ja erilaisiin rakennepoikkeavuuksiin liittyvät oireet. Vaikka suuri osa rakennepoikkeavuuksista ei aiheuta oireita tai ongelmia, osa niistä voi olla lapsettomuuden, toistuvien keskenmenojen ja ennenaikaisen synnytyksen taustalta.
Kohdun poistojen määrä on vähentynyt Suomessa merkittävästi viimeisen 25 vuoden aikana. Katsausartikkeli kohdun poistosta 2020-luvulla kuvaa muutokset kohdun poiston syissä ja leikkaustekniikoissa. Katsauksessa esitellään eri leikkaustekniikat ja niiden jälkeiset lantionpohjan pitkäaikaisvaikutukset. Kohdunpoisto on edelleen yleinen leikkaus, jolla voidaan parantaa naisten elämänlaatua etenkin hoidettaessa myoomia, vuotohäiriöitä tai endometrioosia.
Runsas kuukautisvuoto on yleinen ongelma. Katsausartikkelissa kuvataan runsaiden kuukautisvuotojen molekulaarisia ja solutason mekanismeja, diagnostista luokitusta ja hoitoa. Erityisesti hormonaalisten hoitojen kehittyminen on parantanut konservatiivisen hoidon mahdollisuuksia ja vähentänyt merkittävästi kirurgisten toimenpiteiden tarvetta.
Kohdunrunkosyöpä on Suomessa yleisin gynekologinen syöpä. Katsausartikkelissa kuvataan sen uutta molelulaarista luokitusta, joka on tarkentanut diagnostiikkaa ja parantanut hoitomahdollisuuksia.
Endometrioosin hoito ja krooninen kipu
Lantion alueen krooninen kipu on yleinen ongelma. Tavallisin sen taustalta löytyvä sairaus on endometrioosi. Näin hoidan -artikkeli antaa ohjeet endometrioosin diagnostiikkaan ja hoitoon. Ensisijainen hoito on perusterveydenhuollossa, jolloin hoidon tavoitteena vuodottomuus tai mahdollisimman niukka vuoto harvoin.
Lehden pääkirjoituksissa muistutetaan Duodecimin valtuuskunnan vaaleista, esitellään suomalaista eturauhassyövän seulontatutkimusta sekä muistutetaan, että lapsi on aina lapsi, vaikka hän mitä tekisi.
Katsausartikkeli antaa kattavat ohjeet dyslipidemian hoitoon aivoverenkiertohäiriön jälkeen. Lipidiriskitekijöillä ja niiden hoidolla on suurin merkitys suurten aivo- ja kaulavaltimoiden ateroskleroottisessa aivoinfarktissa. Aivoverenvuotojen ja aivolaskimotukoksen sekundaaripreventiossa dyslipidemioiden hoidosta ei ole näyttöä, mutta muu valtimotauti voi edellyttää lipidilääkehoitoa.
Sytomegalovirus (CMV) aktivoituu herkästi immunosuppression aikana ja on tavallisin kliinisiä ongelmia aiheuttava infektio elinsiirron jälkeen. Katsausartikkelissa kerrotaan uusista hoitomahdollisuuksista elinsiirtoihin liittyvissä CMV-infektioissa.
Lue Duodecim-lehti 19/2024 »