Duodecimin vuonna 1881 perustaneet opiskelijat halusivat vahvistaa suomen kielen asemaa lääketieteessä, potilas-lääkärisuhteissa ja kansanterveyden edistämiseksi. Teemme tänä päivänäkin yhdessä asioita ja hyvää arvojemme pohjalta, arvoketjun katkeamatta.
Duodecimin luottamushenkilövaalit ovat ihan pian, valtuuskunnan vaalit. Me jäsenet valitsemme vaaleilla edustajamme valtuuskuntaan, jossa on neljäkymmentä jäsentä. Valtuuskunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Valtuuskunta on epäpoliittinen elin, jossa ei ole kyse minkään ryhmittymän edunvalvonnasta. Tieteellisenä seurana Duodecim tietenkin valvoo tiedeyhteisön etua.
Luottamus on itsenäänkin tärkeä sana, ei vain yhdyssanassa luottamushenkilö. Luottamus. Luottaa. Luottaminen. Ihmisyhteisössä, ihmisten kesken. Wikipedian mukaan luottamus on tunne tai varmuus siitä, että johonkuhun tai johonkin voi luottaa. Itseluottamus on luottamusta itseensä. Luottava ihminen uskoo, että luottamuksen kohde tarkoittaa hyvää.
Alussa oli suomen kieli
Sulje silmäsi ja palaa vuoteen 1881. Mikä maailma, millainen elämä, millaista lääketieteen opiskelu? Lääketieteen opiskelijoille oli tärkeää suomen kieli, mikä on ymmärrettävää silloista maailmaa miettiessä. Suomi oli vasta Venäjän autonominen osa oltuaan sitä ennen satoja vuosia ”Itä-Ruotsi”. Virkakieli, lait ja yhteiskunnan perusrakenne olivat lännestä. Miten 1881 perustettu opiskelijajärjestö vaan on edelleen voimissaan?
Opiskelijaperustajamme halusivat nimenomaan kansalaisia ajatellen vahvistaa suomen kielen asemaa niin lääketieteessä ja potilas-lääkärisuhteissa kuin kansanterveyden edistämiseksi. Ajattelen niin, että arvot ovat kivijalkamme, ja teemme tänäänkin yhdessä asioita ja hyvää noiden arvojen pohjalta, arvoketjun katkeamatta.
Vaalimme suomalaisuutta edelleen ja ennen muuta kielen muodossa. Kieli ja sanat, puhuminen ja kuunteleminen ovat tärkeitä kaikessa vuorovaikutuksessa ihmisten kesken, työpaikoilla, yhteiskunnassa ylipäätään ja myös sosiaalisessa mediassa. Siksikin sanoja ja sanoituksia pitää pysähtyä miettimään ja muistaa niiden tärkeys. On välttämätöntä ja samalla ilmeisen vaikeaa välttää ”tyhjän puhumista”. Syrjähdän myös toivomaan, että myös ponnistelisimme enemmän kaikkien kollegoiden kielen osaamisen ja suomalaiseen yhteiskuntaan asettumisen puolesta.
Tieteellisyys, luotettavuus, eettisyys ja yhteisöllisyys ovat Duodecimin peruskallio
Tieteellisen seuran perusta on tieteellisyys, tietenkin. Nykymaailmassa tiede, tutkitun tiedon tuottaminen, koostaminen, jakaminen ja käyttäminen päätöksenteossa vaatiikin puolestapuhujansa. Meillä tieteellisyys näkyy esimerkiksi Aikakauskirja Duodecimin tekemisessä ja kirjoituksissa, Käypä hoito -suosituksissa ja laajemmin Kustannus Oy Duodecimin jakelukanavissa, kuten Terveysportissa ja Terveyskirjastossa. Se kuuluu myös puheissa ja on pohjana palkinnoissa, esimerkiksi Äyräpää-symposiumissa ja -palkinnossa, Nuoren tutkijan palkinnossa sekä Laimi Leidenius -palkinnossa.
Luotettavuus liittyy tieteellisyyteen: tämänhetkisen tutkimustiedon luotettavuus arvioidaan. Samalla tieteellisessä yhteisössä hahmottuu hyvin tieteellisen tiedon jatkuva, vaikka usein hidas muuttuminen ja tieteellisten totuuksien aikaan sitoutuminen. Mikä oli totta vuonna 1960 ei välttämättä enää olekaan. Duodecim on luotettava järjestö. Olemme luotettava toimija niin yhdistysmaailmassa kuin osakeyhtiölainsäädännön alaisuudessakin. Taannoin tuotimme Millainen Suomi olisi ilman Duodecimia? -videon, joka näytti sen, että aika erilainenhan tämä maa olisi ilman luotettavasti tieteen puolesta puhuneita ja kirjoittaneita kollegoita.
Eettisyys on iso sana. Se taitaa löytyä monenkin yhdistyksen arvoista. Etiikka liittyy humanismiin, sivistykseen, sivistysvaltioonkin. Ennen kaikkea sivilisaatioihin. Eräs maailman tunnetuimmista antropologeista, Margaret Mead, sanoitti asiaa hienosti, kun häntä pyydettiin määrittelemään varhaisin sivilisaation merkki. Hänen mukaansa se on kuolleelta, luurangolta, tunnistettu parantunut reisiluun murtuma. Reisiluun murtumaan kuolee, jos ei kukaan auta ravinnon saamisessa, puolustamisessa, lämmössä ja turvassa. Oikeusvaltiossa lainsäädännön perustana on pidetty etiikkaa.
Se neljäs arvo on yhteisöllisyys, vähän itsestään selvästi yhteisössä, yhdistyksessä. Yhteisöllisyys on kaiken jälkeen se, mistä minä pidän viimeiseen asti kiinni. Kaikki neljä arvoamme ovat tasaisen tärkeät, mutta silti yhteisöllisyys on se koossa pitävä, yhteisten asioiden hoitamisessa välttämätön, nyt ja tulevaisuudessa tärkeä voimavara. Ilman jäsenten kokemaa ja teoillaan ”lihaksi tekemää” yhteisöllisyyttä ei mikään yhdistys pysy elävänä yli 140 vuotta.
Nyt on aika asettua ehdolle valtuuskunnan vaaleissa – ja äänestää!
Nyt on oikea aika asettua ehdolle valtuuskunnan vaaleissa! Samalla kannattaa miettiä ja tunnistaa omat verkostonsa, joihin pitää yhteyttä vaaleja ennen, niiden aikana ja vielä vaalien jälkeenkin. Tulipa valituksi tai ei.
Ole ihmeessä yhteydessä, jos haluat pohtia ehdolle asettumista! Ehdolle voit asettua 1.10.–8.11. välisenä aikana. Pidä seurannassa vaalisivustomme, josta löydät löydät kaiken valtuuskunnan vaaleihin liittyvän tiedon.
P.S. Kun niitä 1881 Duodecimin perustaneita opiskelijoita ajattelee, ei voi välttää ajatusta, että syntysanoja kirjoitettiin marraskuussa, jotta olisi juhlat marraskuussa!
Vastaa