Autismi ja autismikirjo ovat tässä numerossa esillä sekä pääkirjoituksessa että katsausartikkelissa. Pääkirjoitus pohtii syitä lisääntyvälle kiinnostukselle autismin diagnostisia tutkimuksia kohtaan.
Autismi on tullut vahvemmin esille mediassa ja osaksi yleistietoa. Yhä useampi hakeutuu terveydenhuoltoon autismin diagnostisia selvittelyjä toivoen. Syiksi autismityyppisten oireiden lisääntyvälle medikalisaatiolle on arveltu sekä yhteiskunnan lisääntyviä vaateita yksilön toimintakyvylle että kirjoajattelua, joka tekee helpommaksi tunnistaa itsensä oirekuvauksista.
Aikuisten autismin diagnosointi on vaativaa. Laajoihin diagnostisiin selvittelyihin tulisi ryhtyä vain mikäli oireet heikentävät toimintakykyä merkittävästi. Katsausartikkeli paneutuu autismin diagnostiikkaan ja keskeisiin erotusdiagnostisiin kysymyksiin. Pääkirjoituksen ja katsausartikkelin on kirjoittanut laaja joukko HUS:n Aivokeskuksen psykiatrian vastuualueryhmän asiantuntijoita.
Numeron toinen pääkirjoitus esittelee yliopistosairaalojen lastenkirurgien yhteistyöverkoston – lastenkirurgian hubin – toimintaa. Hub pyrkii hoidon keskittämisen sijaan luomaan parhaat mahdolliset kansalliset edellytykset potilaiden tasavertaisen hoidon kehittämiseen ja yhteisölliseen oppimiseen. Hubin toiminta-aikana valtaosa sen piirissä olevista leikkauksista on suoritettu paikallisen ja Uudesta lastensairaalasta matkustaneen kirurgin yhteisleikkauksena potilaan omassa yliopistosairaalassa.
Lihavuuden taustatekijöistä lääkäreiden täydennyskoulutuksen suunnitteluun
Katsausartikkeli aknen hoidosta isotretinoiinilla kuvaa hoidon nykykäytännöt ja tuloksellisuuden. Isotretinoiini on ollut käytössä jo 40 vuotta, ja se on edelleen tehokkain saatavilla oleva aknelääke. Koska isotretinoiini on sikiölle haitallinen, hoidon ajaksi on suunniteltava tehokas raskaudenehkäisy.
Lasten ja nuorten lihavuus yleistyy. Katsausartikkeli kokoaa tiedot lasten ja nuorten lihavuuden taustatekijöistä, siihen liittyvistä terveysriskeistä ja lihavuuden ehkäisystä ja hoidosta. Lihavuuden ehkäisyyn eivät pelkästään terveydenhuollon keinot riitä, vaan tarvitaan muutoksia kaikilla yhteiskunnan tasoilla.
Nenän tukkoisuus on yleinen vaiva. Näin hoidan -artikkeli antaa kattavat ohjeet sen diagnostiikkaan ja hoitoon.
Syöpä lisää sekä tukos- että vuotoriskiä. Katsausartikkelissa annetaan kattavat ohjeet suorien oraalisten antikoagulanttien käytöstä syöpäpotilaiden tromboembolisten tapahtumien hoidossa. Suorat oraaliset antikoagulantit soveltuvat useimmille potilaille, mutta syöpään ja sen hoitoon liittyvät vasta-aiheet on hyvä tuntea.
Katsausartikkelissa alkoholin käytön ja alkoholiongelmien yhteydestä masennukseen ikääntyneillä on käyty systemaattisesti läpi aiheeseen liittyvä kansainvälinen tutkimuskirjallisuus. Alkoholin käytöllä ja alkoholiongelmilla oli yhteys masennusoireisiin ja masennukseen ikääntyneillä. Terveydenhuollossa on tärkeää aktiivisesti seuloa riskipotilailta molempia häiriöitä.
Monogeeninen diabetes käsittää noin 1–2 % diabeteksesta. Katsausartikkeli kuvaa yleisimmät monogeenisen diabeteksen muodot. Kliinikon kannattaa konsultoida geenitestauksen tarpeesta endokrinologia tai diabeteslääkäriä. Geenidiagnostiikka kohdistetaan erityisesti henkilöihin, joilla epätyypillinen diabetes yhdistyy varhaiseen diabeteksen alkamisikään tai runsaaseen vastaavantyyppisen diabeteksen sukuhistoriaan.
Alkuperäistutkimus kartoitti lääkäreiden täydennyskoulutuksen suunnittelua ja toteutusta. Terveydenhuollon täydennyskoulutuksen tulisi olla osaamis- ja tarveperustaista yksilön ja organisaation tasolla, mutta toimintamalleja tämän toteuttamiseen ei tutkimuksen mukaan ole syntynyt. Hyvinvointialueiden tulisikin kehittää koulutustoiminnan johtamista ja suunnittelua .
Jäsen, lue numero 16/2024 »