Terveysongelmien hoito lentokoneessa on haastavaa. Lentokelpoisuuden arvioinnilla ennen lentomatkustusta pyritään vähentämään niiden esiintymistä.
Lentokoneen matkustamon hapen osapaineen lasku, paineen vaihtelut eri korkeuksissa ja kuiva hengitysilma lisäävät riskiä eri sairaustiloille tai aiempien sairauksien pahenemiselle. Riskiä äkilliseen sairastumiseen ennakoivat etenkin aiemmat keuhko- ja sydänsairaudet, anemia ja eri syistä johtuva nestehukka. Lentomatkustamista rajoittavat sairaudet on huomioitava jo ennen lennon varaamista.
Lentohenkilöstölle järjestetään säännöllistä peruselvytys- ja ensiapukoulutusta. Matkustamohenkilökunta osallistuu elvytykseen ja antaa ensiapua, mutta se ei saa antaa lääkkeitä, vaikka niitä on koneessa varalla. Valtaosa sairaustapauksista hoituu yksinkertaisin toimin ilman lääkkeellistä hoitoa tai jatkohoidon tarvetta. Lentohenkilöstö voi konsultoida maassa olevaa lääkäriä. Vaativammissa tai kiireellisissä tilanteissa matkustamohenkilökunta voi tiedustella avuksi matkustajana olevaa lääkäriä tai muuta terveydenhuollon ammattilaista.
Vapaaehtoisen auttajan tehtävänä on ilmoittautua pyydettäessä ja ilmaista oma osaamisalueensa tai millaisissa tehtävissä normaalisti työskentelee. Kun vapaaehtoisia on useampi, sovitaan työnjaosta kollegiaalisesti potilaan edun mukaisesti. Vapaaehtoiset voivat auttaa potilaan tilan arvioimisessa ja oireen mahdollisen syyn selvittämisessä, osallistua osaamisensa ja toimintakykynsä rajoissa potilaan hoitoon ja ottaa asiantuntemuksellaan kantaa potilaan hoidon kiireellisyyteen ja esittää tarvittaessa näkemyksensä esim. välilaskun tarpeesta. Päätöksen välilaskusta tai reittisuunnitelman muutoksista tekee kuitenkin aina lentokoneen kapteeni.
Lue lisää päivitetystä Lääkärin käsikirjan artikkelista Lentomatkustus ja lentokelpoisuuden arviointi sekä uudesta artikkelista Äkillinen terveysongelma lentokoneessa.
Terveysportti-palvelu on maksullinen. Kysy lisätietoja organisaatiokäyttöön terveysportti(at)duodecim.fi.