Hyvällä lääkärijohtajalla on maalaisjärkeä ja oma ääni, ja hän näkee lääkärit yksilöinä. Oulussa tutkittiin lääketieteen opiskelijoiden näkemystä siitä, miten lääkäreitä tulisi johtaa.
Vuonna 2020 toteutettiin Oulun yliopistossa laadullinen tutkimus, jossa selvitettiin 6. vuosikurssin lääketieteen opiskelijoiden näkemyksiä siitä, miten lääkäreitä tulisi johtaa. Tutkimuksessa selvitettiin myös heidän kiinnostustaan työskennellä johtotehtävissä tulevaisuudessa.
Vastaajia oli 110, yhteensä 68 % vuosikurssilaisista. Mitä tutkimuksessamme selvisi?
Hyvällä lääkärijohtajalla on maalaisjärkeä
Hyvällä lääkärijohtajalla on maalaisjärkeä, eikä hän perinteiseen suomalaiseen tapaan kerjää turhaa huomiota, vaikka onkin hakeutunut johtotehtäviin vapaaehtoisesti. Luotettavuus, tavoitettavuus, oikeudenmukaisuus, kollegiaalisuus, innovatiivisuus ja emotionaalinen älykkyys huokuvat hänestä. Johtajan sosiaaliset taidot sekä viestintä- ja ongelmanratkaisutaidot eivät aiheuta ympäristössä myötähäpeää, ja palautteiden antaminen rakentavasti kollegiaalisuutta unohtamatta on haltuun otettu taito.
Johtamistyön ohella hyvä lääkärijohtaja osallistuu osittain myös potilastyöhön. Johtamiskoulutusta on oltava, koska on osattava valita sopiva johtamisote kuhunkin johtamistilanteeseen. On myös ymmärrettävä terveydenhuollon organisaatioiden toimintaa, taloutta ja lakeja sekä osattava priorisoida tiedon avulla, ei pelkästään kustannusten pohjalta.
Hyvä lääkärijohtaja näkee lääkärit yksilöinä, rakentaa luottamukseen perustuvan työkulttuurin ja varmistaa, että lääkärit voivat keskittyä lääketieteelliseen työhönsä asianmukaisilla resursseilla toimivissa työolosuhteissa. Lääketieteellinen etiikka yhdessä asianmukaisen lääketieteellisen osaamisen kanssa muodostavat vankan perustan lääkärijohtamistyölle.
Näiltä osin lääketieteen opiskelijoiden odotukset hyvästä lääkärijohtamisesta olivat siis melko samansuuntaiset kuin aiempien tutkimuksien virkaiältään vanhempien lääkäreiden näkemykset: onnistuneessa lääkärijohtamisessa tarvitaan sekä ihmisten että asioiden johtamistaitoja.
Tulevaisuuden johtajilla on oma ääni
Uusia tutkimuslöytöjäkin ilmeni. Ensinnäkin hyvän lääkärijohtajan ominaisuudet heijastavat hyvän lääkärin klassisia ominaisuuksia, mikä voi yllättää, mutta sitten taas ei, kun miettii hyvää kollegaa.
Uutta on myös se, että opiskelijoiden käsitykset johtajuudesta eivät olleet perinteisiä. Tulevaisuuden kollegat eivät nimittäin vain seuraa johtajaa ja toteuta, kun käsketään. Sen sijaan heillä on myös oma ääni, jonka he haluavat kuultavan. Lisäksi työmäärässä olisi huomioitava lääkäreiden erilaisuus ja työosaaminen. Työnkin soisi joustavan. Siinä tulisi myös olla mahdollisuus keskittyä lääkärityöhön, eikä muiden ammattiryhmien tehtäviin.
Lähes kaikki opiskelijat olivat työskennelleet lääkärinä lääketieteellisten opintojen aikana ja oletettavasti kohdanneet lääkärijohtajia ja -johtamista. Siitäkö huolimatta tai senkö vuoksi kiinnostus johtamistyöhön on nousukiidossa: 52 % tämän tutkimuksen opiskelijoista oli tai saattaisi olla kiinnostunut lääkärijohtamisen tehtävistä tulevaisuudessa. Vastausta tähän tutkimus ei kerro, mutta tärkeää on, että johtamiskoulutuksella on lähtemätön paikka lääketieteen koulutussuunnitelmassa, mitä myös aiempi kirjallisuus tukee.
Lääkäriseura Duodecim tuki tutkimusta apurahalla vuonna 2023. Tutustu tutkimusartikkeliin. Lääketieteen opetuksen apurahoja voi hakea 12.8. saakka. Tutustu koulutuksen apurahojen sääntöihin ja hakuun.
Suomen Lääketieteen Säätiö ja Duodecim myöntävät vuosittain apurahoja yli 100 tutkijalle yli kahden miljoonan euron edestä. Nämä apurahat ovat haettavissa toukokuun ajan.
Vastaa