Teeman pääkirjoitus käsittelee päähän lyömistä urheilussa. Sitä ei ole kielletty monien lääkäriyhdistysten suosituksista huolimatta. Pääkirjoitus pohtii keinoja, joilla aivovammojen ja pidemmällä aikavälillä kehittyvien sairauksien, kuten kroonisen traumaattisen enkefalopatian, diagnostiikkaa voitaisiin kehittää. Biomarkkereita ja pikamittareita saatetaan saada tulevaisuudessa käyttöön.
Toinen teeman pääkirjoitus käsittelee tehohoitoa vaativien aivovammojen selviämisennusteen tarkkuuden kehittämistä tekoälysovellusten avulla.
Teeman katsausartikkelit ovat monipuolinen kuvaus neurokirurgin työstä.
Krooninen sarjoittainen päänsärky on invalidisoiva tila. Takaraivohermon stimulaatio on lupaava kroonisen sarjoittaisen päänsäryn hoitomuoto. Se vaatii huolellisen potilasvalinnan ja seurannan.
Katsausartikkeli kaula- ja lannerangan välilevynpullistumien lähete- ja leikkausindikaatioista sisältää havainnolliset kuvat ja taulukot eri nikamaväleissä sijaitsevien välilevynpullistumien aiheuttamista oireista ja statuslöydöksistä. Katsaus ohjeistaa, milloin on syytä lähettää potilas kiireelliseen konsultaatioon ja mitkä tilanteet edellyttävät päivystyksellistä arviota.
Katsausartikkelissa lasten yleisimmistä neurokirurgisista päivystysongelmista käydään läpi lasten aivovammojen ja muiden neurokirurgisten päivystystilanteiden diagnostiikka ja arviointi. Katsauksessa muistutetaan, että lasten akuutteja aivovammoja hoitavien yksiköiden kannattaa laatia ohjeistus ensivaiheen tutkimuksia, seurantaa ja hoitoa varten.
Muut teemanumeron artikkelit käsittelevät meningeoomien hoitoa, aivovaltimoiden endovaskulaarihoitoja sekä idiopaattisen intrakraniaalisen hypertension hoitoa.
Laajan teeman lisäksi lehdessä käsitellään seuraavia teemoja:
Pääkirjoituksessa kerrotaan suomalaistutkimuksesta, jossa selvitettiin, lisääkö päivystysaikana syntyminen pikkukeskosten kuolleisuutta tai komplikaatioita. Tutkimuksessa todettiin, että näin ei ole. Sen sijaan maanantaina syntyneillä oli suurempi kuolleisuus kuin muina viikonpäivinä syntyneillä.
Katsausartikkeli käsittelee ikääntymiseen liittyvää munuaisten rakenteen ja toiminnan muuttumista. Muutoksia tapahtuu terveilläkin, mutta erilaiset perussairaudet lisäävät kroonisen munuaissairauden ja akuutin munuaisvaurion riskiä. Munuaisten toiminta on otettava huomioon iäkkään lääkehoitoa suunniteltaessa.
Näin tutkin -artikkeli liikenneammattilaisen synkopeesta antaa kattavat ohjeet diagnostiikkaan ja ajo- tai lentoluvan arviointiin.
Numerossa on lisäksi pääkirjoitus eri tavoista arvioida vanhuusiän gerasteniaa ja alkuperäistutkimus aivoinfarktipotilaiden ennusteesta Pohjois-Karjalassa. Vinkistä vihiä selvittelee vauvan päänahan muutosten aiheuttajaa.
Jäsen, lue numero 10/2024 »