Päätoimittaja Jaana Suvisaari toteaa Toimitukselta-tekstissään, että luovien terapioiden tutkimus tarvitsee rahoitusta. Ihminen toimii aina kehollisesti, ja myös tunteet heijastuvat kehoon. Katsausartikkelissa kuvataan liikkeen ja kehollisen ilmaisun hyödyntämistä nuoren masennuksen hoidossa. Itsensä ilmaiseminen liikkeen avulla voi auttaa masennuksesta toipumista.
Voit kuunnella myös Duodecim-lehti podcastin, jossa Kari Hevossaari ja Jaana Suvisaari keskustelevat numeron teemoista.
Eteisvärinästä, keuhkoveritulpasta ja toisiolaista
Tässä numerossa on kolme pääkirjoitusta. Milloin kannattaa aloittaa antikoagulaatiohoito, jos potilaalla todetaan sattumalöydöksenä lyhyt eteisvärinäepisodi pitkäaikaisessa sydämen rytmin seurannassa? Kirjoittaja ehdottaa, että ensimmäinen toimenpide tällaisen havainnon jälkeen voisi olla potilaan ohjeistaminen eteisvärinää ehkäisevistä elintapahoidoista.
Keuhkoveritulppaan sairastuneista vajaalla 10 %:lla tauti kehittyy välittömästi henkeä uhkaavaksi. Verenkierron palauttamiseksi voidaan tehdä laskimonsisäinen systeeminen liuotus tai jopa kirurginen veritulpan poisto. Jälkimmäisen vaihtoehtona mekaaninen imukatetrihoito on vakiinnuttamassa asemaansa, ja se on jo ehtinyt syrjäyttää paikallisen katetriliuotuksen Suomessa.
Kolmannen pääkirjoituksen mukaan toisiolaki on merkittävästi hankaloittanut sosiaali- ja terveysaineistojen lupaprosessia. Pelkona on, että Suomi hukkaa edelläkävijän mahdollisuutensa digitaalisen terveysdatan tutkimuksessa. Kotimaisella datalla tehdystä laadukkaasta tutkimuksesta hyötyvät potilaat. Laki tai sen toimeenpanon ongelmat tulee korjata.
Neuropaattisesta kivusta ja aikuisten HPV-rokottamisesta
Neuropaattinen kipu eli hermovauriokipu koskettaa 7–10 %:ia maailman väestöstä ja on usein hankalahoitoista. On kuitenkin epäselvää, miksi sama hermovaurio kipeytyy vain osalla potilaista ja miksi heilläkin esiintyy varsin suurta vaihtelua kivun luonteessa. Vain alle puolet potilaista hyötyy riittävästi nykyisistä lääkehoidoista. Tutkimuksen haasteena on parantaa hermovauriokivun mekanismien tunnistamista yksilötasolla, mikä helpottaisi hoidon kohdentamista ja uusien hoitomuotojen kehitystä.
Kansallisen HPV-rokotusohjelman ensisijaisena kohderyhmänä ovat 10–12-vuotiaat koululaiset. Näyttöön perustuvaa suositusta aikuisten HPV-rokotuksesta ei toistaiseksi ole. Mahdollisena kohderyhmänä voisivat olla ainakin ne potilaat, joilta hoidetaan kohdunkaulasyövän esiaste, koska rokotus estää uutta infektiota ja esiasteen uusiutumista.
Loput katsausartikkelit käsittelevät robottiavusteista gastrokirurgiaa, steroidireseptorien säätelyä sekä CADKID-tutkimusta. Viimeksi mainitussa selvitetään kroonista munuaistautia sairastavien ennusteeseen ja elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä.
Näin hoidan -artikkeli koskee aikuisten pitkittyneen sivuontelotutkimuksen tutkimista ja hoitoa. Perushoitoon kuuluvat säännöllinen nenästeroidi ja nenän huuhtelu keittosuolaliuoksella sekä tarvittaessa kostuttava nenäsuihke. Oireiden taustatekijät kuten astma, allergiat ja hammasperäiset syyt hoidetaan ja tupakointi lopetetaan.
Numerossa on kaksi tapausselostusta. Ensimmäisessä kuvataan ECMO-hoitoon johtanut veriripuli ja toisessa luusementti-implantaatio-oireyhtymä lonkkamurtumaleikkauksen yhteydessä.