Vuoden 2024 Äyräpään palkinnon saaja, professori Olli Raitakari pohtii, miten ateroskleroottisten verisuonisairauksien ehkäisyä voitaisiin tehostaa. Ateroskleroosi alkaa usein lapsuudessa ja etenee vuosikymmenien ajan oireettomasti. Koko väestössä ehkäisyä olisi mahdollista tehostaa esimerkiksi jo imeväisiästä aloitetulla ravitsemusneuvonnalla. Oireettoman ateroskleroosin ottaminen mukaan yksilölliseen riskinarviointiin aikuisiällä on mahdollisuus tehostaa suuren riskin ehkäisystrategioita. Lehdessä on myös professori Olli Raitakarin haastattelu.
Sydän- ja verisuonitautisairastuvuutta käsittelee myös lehden ensimmäinen pääkirjoitus. Sydän- ja verisuonitautien tärkeimmät muutettavissa olevat riskitekijät ovat tupakointi, kohonnut verenpaine, suurentunut plasman kolesterolipitoisuus, lihavuus, vähäinen liikunta ja tyypin 2 diabetes. Maailmanlaajuinen tutkimus osoitti, että nämä tekijät yhdessä selittävät yli puolet sydän- ja verisuonitautien sairastumisriskistä.
Numerossa on Sydämen kuvantamisen teema. Katsaus rytmihäiriöpotilaan kuvantamisesta kertoo, milloin kuvantaminen on aiheellinen osana rytmihäiriön syyn selvittelyä. Sydämen kaikututkimus on tavallisin sydämen rytmihäiriöiden kuvantamistutkimus, mutta joissain tilanteissa tarvitaan magneetti- tai isotooppikuvantamista.
Katsaus sepelvaltimotaudin kuvantamistutkimuksista muistuttaa, että turhien tutkimusten ja viiveiden välttämiseksi sepelvaltimotaudin diagnostiikkaan ja hoitoon perehtyneen lääkärin tulisi valita diagnostinen tutkimus tai valinta tulisi tehdä paikallisten hoitoketjujen mukaisesti. Sepelvaltiomotaudin ennakkotodennäköisyyden arviointi auttaa kohdistamaan diagnostiset tutkimukset oikein. Katsaus kuvaa perusteet eri kuvantamistutkimusten valintaan ja hyötyihin.
Teemassa on myös katsausartikkeli päivystyspotilaan kajoamattomasta sydänkuvantamisesta. 8 Päivystyspotilaan ensilinjan sydänkuvantamistutkimuksia ovat thoraxin röntgenkuva ja sydämen kaikukuvaus. Kliinikon tekemä kohdennettu sydämen ja keuhkojen kaikukuvaus antaa nopeasti tietoa sydämen ja verenkierron tilasta. Joidenkin kiireellistä hoitoa vaativien tilojen kuten keuhkoembolian tai aortan akuutin sairauden diagnostiikka perustuu päivystykselliseen varjoainetehosteiseen tietokonetomografiaan. Leiketutkimusten järkevä ja kustannustehokas käyttö edellyttää hyvää yhteistyötä päivystyksen, sairaalan muiden yksiköiden ja erikoisalojen sekä kuvantamisyksikön kesken.
Toisessa pääkirjoituksessa nostetaan esiin hyvä uutinen: suomalaisten keskimääräinen näöntarkkuus on parantunut ja näkövammaisuuden riski on pienentynyt Suomessa 2000-luvun aikana. Myönteiseen kehitykseen ovat johtaneet parantunut tietoisuus näköä uhkaavien silmätautien riskitekijöistä sekä kehittynyt diagnostiikka ja hoito.
Katsausartikkeli sylkirauhaskasvaimista esittelee kattavasti sylkirauhaskasvainten tyypit, oireet, erotusdiagnostiikan ja hoidon. Artikkeli muistuttaa, että diagnostisista tutkimustuloksista riippumatta kasvaimet tai kasvainepäilyt tulee ohjata arvioon korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikkaan. Tämä johtuu siitä, että kliinisen tutkimuksen, ohutneulanäytteen tai kaikukuvauksen avulla ei aina pystytä varmasti sulkemaan pois pahanlaatuista kasvainta.
Katsausartikkeli kolorektaalisyöpäpotilaan lääkehoitoprosessista kuvaa kehittämishanketta, jossa lääkehoitoprosessia kehitettiin lisäämällä avoapteekkien lääkeneuvonnan osaamista ja vahvistamalla omahoitoa osastofarmaseutin tuella.
Näin hoidan -artikkeli aikuisten sääriluun varren murtumista kuvaa säären umpimurtumien ja avomurtumien hoitoprotokollat ja tavallisimmat komplikaatiot. Laadukkaalla primaarihoidolla voidaan vähentää sekä umpi- että avomurtumien komplikaatioriskejä.
Näin hoidan -artikkeli iäkkään kaatumisesta kokoaa kaatumisen keskeisimmät vaaratekijät. Kaatumisalttiutta ja kaatumisia voidaan vähentää arvioimalla ja sen perusteella poistamalla vaaratekijöitä. Kaatumisen syy pitää aina selvittää ja laatia suunnitelma uusien kaatumisten ehkäisemiseksi.
Jäsen, lue Duodecim-lehti numero 8/2024 »