Vanhenevan väestön lisääntyvään hoidon ja hoivan tarpeeseen sekä palveluihin kiinnittävät huomiota niin ammattilaiset, päättäjät kuin mediakin. Ikääntyneiden mielenterveys, päihdeongelmat ja psykiatrisen hoidon järjestäminen ovat jääneet tässä keskustelussa vähälle huomiolle.
Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat yleisiä ikääntyneilläkin, ja niiden hoitoon tarvitaan monialaista osaamista ja resursseja. Teeman pääkirjoituksessa kerrotaan, miten hyvinvointialueilla voitaisiin parantaa iäkkään väestön psykiatristen sairauksien hoitoa luomalla erikoisalarajat ja organisaation raja-aidat ylittäviä palvelukokonaisuuksia.
Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt ovat iäkkäidenkin yleisimpiä mielenterveyshäiriöitä. Teeman katsauksessa kuvataan niiden erityispiirteet ja hoito iäkkäillä. Lääkehoidossa on muistettava pienempi aloitusannos kuin nuoremmilla ja usein hitaampi lääkevasteen kehittyminen. Psykoterapiat ovat tehokkaita myös ikääntyneillä.
On tavallista, että ikääntyneen potilaan päihde- tai riippuvuusongelman tunnistaminen ja hoito viivästyvät. Katsausartikkeli ikääntyneiden päihde- tai riippuvuusongelmista muistuttaa, että terveydenhuollon ammattilaisen tulee kysyä iäkkäältäkin potilaalta päihteiden ja lääkkeiden käytöstä sekä pelaamisesta. Perusterveydenhuollon merkitys hoidon aloittamisessa on keskeinen.
Muistisairauksiin liittyviä neuropsykiatrisia oireita ovat esimerkiksi käytösoireet, yöaikainen levottomuus, masennus, apatia, aistiharhat ja harhaluuloisuus. Katsausartikkeli muistisairauksien neuropsykiatristen oireiden monenkirjavista syistä kuvaa biopsykososiaalisen mallin niiden taustasyistä ja muistuttaa, että monet lääkkeettömät hoitomuodot ovat vaikeidenkin oireiden osalta osoittautuneet jopa tehokkaammiksi kuin lääkehoidot.
Näin hoidan -artikkeli psykoottisen iäkkään potilaan tutkimisesta ja hoidosta on tiivis tietopaketti arvioinnin ja hoidon tueksi. Psykoottiset oireet yleistyvät iäkkäimmillä, ja taustalla voi olla erilaisia metabolisia tai endokriinisia syitä, lääkkeiden haittavaikutuksia, päihteiden käyttöä, akuutti aivosairaus tai diagnosoimaton muistisairaus. Psykoosioireiden syy pitää aina selvittää ja akuuttihoidon jälkeen ohjata potilas tarvittaessa tarkempiin tutkimuksiin.
Osittaiset dopamiiniagonistit, kuten aripipratsoli, ovat skitsofrenian ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä. Katsausartikkeli osittaisista dopamiiniagonisteista ja rahapeliongelmasta tuo esiin, että ne voivat harvinaisena sivuvaikutuksena laukaista rahapeliongelman. On tärkeää kertoa potilaille ja omaisille tästä mahdollisesta haitasta ja kysyä sen mahdollisista merkeistä hoidon kuluessa. Katsausartikkelissa muistutetaan myös, että on tärkeää tehdä haittavaikutusilmoitus Fimealle kaikista vakavista, odottamattomista ja uusien lääkkeiden haittavaikutuksista.
Pääkirjoitus esittelee lääketieteellisen koulutuksen akkreditoinnin kansainvälisiä malleja. Pääkirjoituksessa todetaan, että akkreditointi on lääketieteellisille tiedekunnille erinomainen väline tarkastella ja parantaa koulutuksen laatua ja tuoda se näkyväksi eri sidosryhmille. Kirjoittajat suosittelevat, että lääketieteen koulutuksen akkreditoinnin tulisi käynnistyä Suomessa mahdollisimman pian.
Lehden muissa katsausartikkeleissa annetaan ohjeet siihen, koska veren solujen morfologiatutkimus tulisi tehdä, ja kerrotaan RNA:han sitoutuvien proteiinien merkityksestä syövän hoidon lääkevasteissa ja lääkeresistenssin muodostumisessa. Vinkistä vihiä -potilastapauksena on hankalahoitoinen hypotensio. In press-julkaisuissa on tutkittu äidin ylipainoa ja diabetesta jälkeläisen synnynnäisen sydänvian riskitekijöinä, keski-iän insuliiniresistenssin ja APOEε4-geenimuodon merkitystä aivojen myöhäisiän beeta-amyloidikuorman riskitekijöinä sekä MANF-proteiinia aivoinfarktin jälkeisen tulehdusreaktion säätelyssä.