MS-tauti on krooninen keskushermoston autoimmuunisairaus, johon ei ole parantavaa hoitoa, mutta taudin kulkuun ja ennusteeseen voidaan vaikuttaa. Päivitetyssä Käypä hoito -suosituksessa on huomioitu varhain aloitetun korkeatehoisen lääkehoidon hyödyt sekä MS-tautia sairastavien ja heidän läheistensä näkemykset hoidosta.
MS-tauti on yleisin nuorten aikuisten liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttava keskushermoston sairaus. Suomessa sitä sairastaa noin 13 000 henkilöä. Yleisin sairastumisikä on 20–40 vuotta.
MS-tautia on naisilla ainakin kaksi kertaa enemmän kuin miehillä. Se koskettaa usein fertiili-iässä olevia naisia, joten raskauteen ja imetykseen liittyvät tekijät saattavat herättää huolta.
Tauti ei vaikuta haitallisesti raskauden kulkuun tai sikiöön, mutta raskaus ja imetys on otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon hoitovalinnoissa.
Päivitetyssä suosituksessa otetaan kantaa immunomodulatiivisten hoitojen varoaikoihin ennen raskautta sekä hoitomahdollisuuksiin imetyksen aikana. Useita korkeatehoisia lääkkeitä on mahdollista käyttää imetysaikana.
Korkeatehoinen lääkehoito saattaa suojata toimintakyvyn heikkenemiseltä
MS-tauti ei ole parannettavissa, mutta nykyisillä lääkehoidoilla aaltomaisen MS-taudin kulkuun ja ennusteeseen voidaan vaikuttaa. Lääkehoito pyritään aloittamaan heti diagnoosin jälkeen. Taudin hoidossa käytetään lymfosyyttien toimintaan vaikuttavia immunologisia lääkehoitoja.
Suosituksessa on kiinnitetty huomiota varhain aloitetun korkeatehoisen lääkehoidon hyötyihin, sillä se todennäköisesti suojaa parhaiten myöhemmältä toimintakyvyn heikkenemiseltä. Lääkehoidot on suosituksessa ryhmitelty vaikutusmekanismien mukaan. Lääkevalinta tehdään yhdessä potilaan kanssa. Lisäksi valinnassa huomioidaan hoidon kustannukset.
Hoitosuosituksen päivityksessä on huomioitu myös MS-tautia sairastavien ja heidän läheistensä näkemykset hoidosta.