Lapsen kutina on tavallisimmin yhteydessä ihosairauksiin, ja hoidon tulisikin kohdistua niihin. Myös muut kutinan aiheuttajat on hyvä muistaa.
Lapsen kutinan taustalla on yleisimmin ihosairaus, joista tavallisin kutinan aiheuttaja Suomessa on atooppinen ihottuma. Diagnostiikassa iholöydösten sijainti ja levittäytyminen ovat tärkeitä vihjeitä. Ihon hyvä kliininen tutkimus ja tarkka anamneesi ovat avainasemassa oikean diagnoosin löytämiseksi.
Lapsella ja nuorella on hyvä muistaa myös kutinaa imitoivien taudinkuvien mahdollisuus. Etenkin pienillä lapsilla nyppiminen ja itsensä manipulointi ovat yleistä, ja ne voivat liittyä esimerkiksi stressiin. Myös käytös- ja kehityshäiriöt sekä psykiatriset ongelmat voivat lapsilla ja nuorilla johtaa kutinaksi tulkittaviin toimintamalleihin. Ei-toivotut vieraat kannattaa myös pitää mielessä pienen kutinapotilaan kohdalla; esimerkiksi syyhy, kihomadot ja päätäit voivat olla lapsen kutinaoireen taustalla.
Lapsen kutinan hoidossa todetun ihosairauden hyvä hoito on ensisijaista. Kuivan ihon perusrasvaus on tarpeen, ja erilaisia perusvoiteita kannattaa kokeilla. Myös oiretta pahentavia tai ärsyttäviä tekijöitä kannattaa etsiä, mm. hiostavat vaatteet ja villavaatteet saattavat kutittaa pientä potilasta. Oireenmukaisena hoitona voi kokeilla esimerkiksi mietoa glukokortikoidivoidekuuria tai jääkaappikylmää perusvoidetta.
Lapsen kutinan aiheuttajista ja hoidosta voi lukea lisää Lääkärin käsikirjan kokonaan päivitetystä artikkelista Lapsen kutina.
Terveysportti-palvelu on maksullinen. Kysy lisätietoja organisaatiokäyttöön terveysportti(at)duodecim.fi.