Käyvän hoidon päätoimittaja Jorma Komulainen: ”Lääkärin tulisi olla paitsi potilaan, myös yhteisönsä ja yhteiskuntansa asianajaja”

Vähähyötyisistä hoidoista on luovuttava, linjaa Proshade-hankkeen politiikkasuositus, jota Duodecim on ollut tekemässä. Myös hoidon kustannukset on huomioitava vaikuttavuuden lisäksi hoitopäätöstä tehtäessä, tänään julkaistussa suosituksessa todetaan.

Lääkärin työhön on rantautunut uusi mahdollisuus tarkastaa potilaan kanssa hoitopäätöstä tehdessään myös hoidon hinta. Tämän vuoden alussa julkaisimme ensimmäiset Käypä hoito -suositukset, jotka sisältävät helposti tulkittavan ja vertailevan tiedon eri hoitojen vaikuttavuudesta ja hinnoista. Työkalun on kehittänyt Proshade-tutkimuskonsortio, joka myös tuo terveydenhuoltojärjestelmäämme vähähyötyisistä hoidoista luopumisen kulttuuria. 

Proshade julkaisi tänään politiikkasuosituksen, jossa ehdotetaan uutta toimintakulttuuria ja poliittisia toimenpiteitä järkevöittämään terveydenhuoltojärjestelmän toimintaa. Suosituksessa linjataan, että:

  1. Terveydenhuollossa on luovuttava vähähyötyisistä hoidoista.
  2. Vaikuttavuuden ohella myös hoidon kustannukset on huomioitava hoitopäätöstä tehtäessä, kun valittavana on useampi yhtä vaikuttava hoito. 

Kyse on myös kulttuurin muutoksesta lääkärin työssä

Paitsi resursseista, kyse on myös kulttuurin muutoksesta lääkärin työssä. Lääkärin päätökset vaikuttavat ratkaisevasti terveydenhuollon kustannuksiin. Lääkärin ohjenuora on tarjota jokaiselle potilaalle vaikuttavinta ja parhaiten sopivaa hoitoa.

Aiemmin vaikuttavuutta ja kustannuksia vertailevaa tietoa ei ole ollut tarjolla, eikä hintojen ja kustannusten tietämisen ole koettu kuuluvan ammattiin. Proshade-hankkeessa kehitetty malli on kuitenkin otettu hyvin vastaan, ja lääkärit ovat osallistuneet kehitystyöhön alusta alkaen. 

”Ajatusmaailmassamme lääkäri on ikään kuin potilaan asianajaja. Mutta lääkärin tulisi olla myös yhteisönsä ja yhteiskuntansa asianajaja ja huolehtia, että hänen toimintansa on taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää sekä oikeudenmukaista ja yhdenvertaista koko hoitamalleen väestölle”, toteaa Käypä hoito -päätoimittaja Jorma Komulainen, yksi politiikkasuosituksen laatijoista.

Lääkärin päätökset vaikuttavat merkittävästi kustannuksiin

Terveydenhuollon kriisi kulminoituu kysymykseen resurssien riittävyydestä. Yhtä keinoa kriisin ratkaisemiseksi ei ole, mutta rajallisia resursseja voidaan ohjata viisailla päätöksillä yhä tarkemmin terveyshyötyä tuottavaan toimintaan.

Vähähyötyisiä tai haitallisia hoitoja käytetään melko yleisesti. Esimerkiksi jopa yli puolella 75-vuotiaista suomalaisista on käytössään lääkkeitä, joista on yleensä enemmän haittaa kuin hyötyä heille. Hankkeessa tehdyn varovaisen arvion mukaan vähähyötyisistä hoidoista koituu yhteiskunnalle vähintään 300 miljoonan euron kulut vuosittain.

Tutustu myös Duodecimin ammattilaisten kirjoittamiin Proshade-blogeihin:

Jorma Komulainen, LT, dosentti, Käypä hoito -päätoimittaja: Taloudellisen tiedon merkityksestä hoitopäätöksissä

Aleksi Raudasoja, LL, tutkija: Terveydenhuollon kustannuksia voidaan hillitä priorisoinnilla ja vähähyötyisiä hoitoja karsimalla

Duodecimin Käypä hoito -suosituksia on laadittu yli sadasta kansanterveydellisesti merkittävästä aiheesta. Ensi vuonna Käypä hoito täyttää 30 vuotta. 

Proshade-hanke kehittää taloudellisen ja vaikuttavuustiedon sekä potilaiden tuottaman tiedon käyttöä päätöksenteossa. Hankkeen toteuttavat Itä-Suomen yliopisto, Tampereen yliopisto, Oulun yliopisto ja Duodecim. Hankkeen rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvosto.