Preanalytiikka on laboratoriotutkimusten haastavin ja virheille eniten altis osa-alue: on arvioitu, että preanalyyttisten virheiden osuus on 50–70 % kaikista laboratorioprosessissa tapahtuvista virheistä. Bioanalytiikan asiantuntijat vastasivat haasteeseen preanalytiikan ohjepankilla, joka löytyy Hoitotyön tietokannasta.
Joka vuosi tuhansia näytteitä menee hukkaan, koska näytettä ei ole otettu, nimetty, säilytetty tai kuljetettu oikein, on otettu väärä näyte, tai potilas on jäänyt tunnistamatta. Tämä lisää terveydenhuollon kustannuksia. Suomalaisessa katsausartikkelissa yksittäisen poikkeaman hinta-arvio vaihteli 41–157 euron välillä. Tämä ei vielä kerro koko totuutta – puutteellisella preanalytiikalla on kerrannaisvaikutuksia, joiden kustannuksia on vaikeaa arvioida. Koska poikkeamat vaikeuttavat tulosten tulkintaa ja aiheuttavat virheellisiä tulkintoja, ne voivat vaarantaa potilasturvallisuuden. On arvioitu, että jopa 40 % diagnostisista poikkeamista selittyisi laboratorio- tai röntgentutkimuksissa tapahtuvilla poikkeamilla.
Bioanalytiikan asiantuntijat vastasivat haasteeseen preanalytiikan ohjepankilla. Hoitotyön tietokannassa julkaistu Preanalytiikka-tietokanta sisältää 50 tiivistä, käytännöllistä ohjetta preanalytiikkaan. Tietokannan toteutti kokenut bioanalytiikan asiantuntijoiden tiimi: Anna Tiainen, Mira Soininkallio, Suska Veltheim, Anne Paananen ja Senja Markus.
Tekijät pohtivat erityisesti, millaiset ohjeet sopisivat työn tueksi muillekin kuin alan ammattilaisille.
”Nämä ovat vanhoja labran perisyntejä: ohjekirjoja kirjoittavat laboratoriohoitajat laboratoriohoitajille. Kukaan muu ei tahdo ymmärtää, mitä niissä sanotaan”, Soininkallio toteaa.
”Luotettavia ohjeita preanalytiikasta tarvitaan vähän joka suunnalla: hoitajat ja lääkärit ottavat näytteitä monenlaisissa työtehtävissä. Halusimme, että ohjeet olisivat käyttökelpoisia ja ymmärrettäviä muillekin kuin bioanalyytikoille ja että niitä voisi käyttää myös hoitotyön opinnoissa”, Tiainen täydentää.
Pakettiin haluttiin mukaan myös olennainen taustatieto: miksi tehdään kuten tehdään? Ohjekirjoissa tätä ei usein avata lainkaan, vaikka tämänkaltainen ymmärrys on usein ratkaisevaa näytteenoton onnistumisen kannalta.
Soininkallio heittää esimerkin: ”Virologian ja bakteriologian näytteenotto-ohjeissa todetaan, että näytteeksi pitää saada soluja. On aivan olennaisen tärkeää tietää miksi. Jotta näyte olisi luotettava, on tutkittava soluja, koska juuri niiden sisäänhän virukset tunkeutuvat. Jos näytteessä ei ole yhtään solua, tulos on automaattisesti negatiivinen – jo ennen kuin näytettä on edes analysoitu.”
Tekijät toivovat, että valtakunnallisesti Hoitotyön tietokannassa saatavilla oleva ohjepankki otettaisiin laajasti käyttöön oppilaitoksissa ja kliinisessä työssä kaikilla hyvinvointialueilla. Ohjeet sopivat esimerkiksi ammattikorkeakoulujen ja ammattiopistojen näytteenoton opetukseen sekä terveydenhuollon ammattilaisille käytännön työn tueksi.
”Näin opettajan näkökulmasta toivoisin, että ohjeita käytettäisiin sairaanhoitajien näytteenoton opetuksessa, ja miksei myös bioanalyytikoiden. Hyvinvointialueilla valmiit ohjeet voitaisiin linkittää suoraan intraan, ettei jokaisen tarvitse tehdä samoista aiheista omia ohjeitaan”, Tiainen toteaa.
Lue koko uutinen Hoitotyön tietokannasta »
Terveysportti-palvelu on maksullinen. Kysy lisätietoja organisaatiokäyttöön terveysportti(at)duodecim.fi.