Ilmastonmuutos, lajikato ja saasteet sairastuttavat maapallon ja muodostavat vakavia terveysriskejä ihmiskunnalle. Syyt ja ratkaisut löytyvät pääasiassa yhteiskunnan tasolta. Kansleri emeritus Kari Raivio ottaa osaa ympäristön tilasta käytävään keskusteluun Kustannus Oy Duodecimin uutuuskirjassa Maapallo potilaana.
Kari Raivio kehottaa tarkastelemaan maapallon muutosta planeetan terveyden näkökulmasta, joka korostaa luonnon hyvinvoinnin, ihmisten terveyden ja yhteiskuntien toiminnan välistä keskinäisriippuvuutta.
Kirja koostuu esseistä, jotka käsittelevät planeetan, ihmisten ja yhteiskuntien terveyden eri ulottuvuuksia. Pääasiallisina lähteinä ovat hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n laatimat systemaattiset katsaukset ja kriittiset arvioinnit julkaistuista tutkimuksista. Raivio esittää kirjassaan myös perusteltuja mielipiteitä, joista voi käydä keskustelua.
Ilmaston lämpenemisen lisäksi tarvitaan vielä laajempaa näkökulmaa
Julkisen keskustelun painottuminen pääasiassa ilmaston lämpenemiseen on Raivion mukaan ongelmallista, sillä se estää näkemästä tärkeitä rinnakkaisia kehityskulkuja. Ilmastonmuutoksen asemesta hän kehottaa puhumaan laajemmin globaalimuutoksesta tai ympäristömuutoksesta.
”Ilmaston lämpenemisen lisäksi näkökulman on ulotuttava vahvemmin myös kahteen muuhun ihmisen aiheuttamaan ongelmaan eli luontokatoon ja saastumiseen sekä lämpenemisen lieveilmiöihin, kuten merien happamoitumiseen ja merenpinnan kohoamiseen. Niillä kaikilla on vakavia vaikutuksia ihmisen terveyteen”, Raivio toteaa.
Ilmastonmuutoksen, luontokadon ja saastumisen aiheuttamat terveysriskit jäävät helposti ympäristökeskustelun ulkopuolelle niin sanotun terveysparadoksin takia: viimeisten vuosikymmenten aikana kansanterveys on kohentunut merkittävästi joka puolella maailmaa muun muassa parantuneen ravitsemuksen ja kehitysyhteistyön ansiosta. Riskit eivät kuitenkaan katoa. Maapallon sairastaessa elinolosuhteet heikkenevät, ja sillä on väistämättömiä vaikutuksia terveyteen.
”Pelkästään saasteet aiheuttavat noin 10 miljoonan ihmishengen menetyksen vuosittain. Se on kolme kertaa enemmän kuin tuberkuloosin, malarian ja aidsin aiheuttamat kuolemat yhteensä”, Raivio muistuttaa.
Päättäjien pitäisi miettiä sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta
Globaalin muutoksen taustalla on pääosin ihmisen toiminta. Koska ihmisen toimintaa säätelee yhteiskunta, joutuu poliittinen päätöksenteko kirjassa luupin alle.
”Hillitsemätön markkinatalous on aiheuttanut luonnonvarojen käytön kestämättömällä tavalla ja johtanut suunnattomaan eriarvoisuuteen maiden sisällä ja niiden välillä. Kasvua pyritään jatkuvasti lisäämään, vaikka jokainen ymmärtää, että rajallisissa olosuhteissa jatkuva kasvu on mahdotonta.”
Raivio kritisoi päättäjiä, jotka eivät poliittisista ja taloudellista syistä ole kyenneet tekemään riittävästi ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin kannalta kestäviä päätöksiä.
Luontokatoa, saastumista ja ilmaston lämpenemistä ei ole onnistuttu pysäyttämään. Lisääntyvä eriarvoisuus on vaikuttanut jopa elinajan odotteeseen, joka esimerkiksi Yhdysvalloissa on jo kääntynyt laskuun. Myös Suomessa heikompi sosioekonominen asema tuo mukanaan alemman eliniän odotteen.
Raivio uskoo kuitenkin maailmanlaajuiseen yhteistyöhön muutoksen mahdollistajana. Globaalien katastrofien torjumiseen tähtäävillä kansainvälisillä sopimuksilla on merkittävä rooli. Valtioiden on sitouduttava niiden läpiviemiseen kansallisella tasolla ja vastuutettava yrityksiä niiden toiminnan aiheuttamista haitoista ihmisille ja luonnolle. Myös tiedeyhteisö voi toimia terveyden asialla.
”Jokaisen päättäjän pitäisi miettiä sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta. Maapallo on lainassa lapsiltamme, kuten vanha intiaanipäällikkö Seattle sanoi aikoinaan,” Raivio toteaa.
Tutustu uutuuskirjaan Kustannus Oy Duodecimin verkkokaupassa.
Kirjailija, tiedetoimittaja Tiina Raevaara haastattelee Kari Raiviota Helsingin kirjamessuilla to 26.10. klo 15 Suomenlinna-salissa sekä Helsingin yliopiston Tiedekulman Stage-lavalla to 23.11. klo 17.30.
Tietoa tekijästä
Kari Raivio on koulutukseltaan lastenlääkäri. Hän oli vuodesta 1982 perinatologian ensimmäinen professori ja HYKSin vastasyntyneiden teho-osaston ylilääkäri. Kliinisen uransa jälkeen hän toimi Helsingin yliopiston rehtorina 1996–2003 ja kanslerina 2003–2008. Kansainvälisessä tiedeyhteisössä Raivio on ollut sekä pediatrian että perinatologian eurooppalaisten yhdistysten presidentti, Pediatric Research -lehden Euroopan päätoimittaja ja Euroopan Tutkimusyliopistojen Liiton (LERU) presidentti. Toimiessaan Kansainvälisen Tiedeneuvoston (ISC, entinen ICSU) varapresidenttinä hän johti neljän suuren kansainvälisen globaalimuutoksen tutkimusohjelman arviointia ja uudelleenorganisointia.